Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatisen mukaan Sanna Marinin (sd.) hallituksen budjettiesityksen energialinjaukset lisäävät hallituskauden aikana metsäteollisuuden kustannuksia.
Ensiarvioiden mukaan sähköveron alentamisen, energiaveron palautuksen poiston, lämmityspolttoaineiden veronkorotuksen ja jo aiemmin päätetyn dieselveron korotuksen jälkeen alalle koituu siirtymäaikojen jälkeen vuotuisia lisäkustannuksia yli 40 miljoonaa euroa. Metsäteollisuuteen kohdistuva kustannusvaikutus tulee riippumaan nyt päätettyjen muutosten toteutustavasta.
Energiaveron palautusjärjestelmän poistamisen siirtymäaika on Jaatisen mukaan tervetullut kädenojennus teollisuudelle, mutta samalla olisi toivottu päästökauppakompensaation vahvistamista ja sen kestävää jatkonäkymää.
Hallituksen esitys päästökauppakompensaation korvaamisesta uudella teollisuuden sähköistämistuella yltää vain vuoteen 2025, mutta sen taso ja ehdot jäävät vielä auki.
Jaatisen mukaan nyt olisi tarvittu pidemmän aikavälin näkymä teollisuuden kustannuskilpailukyvyn ja sähköistämisen turvaamiseksi – vähintään koko päästökauppakauden loppuun eli vuoteen 2030 ulottuva ratkaisu.
– Hallitusta voi kiittää teollisuuden sähköveron alentamisesta monen kilpailijamaan tavoin EU-minimiin vuonna 2021. Nyt on tärkeää valmistella päästökauppakompensaation korvaava mekanismi sellaiseksi, että se vahvistaa Suomen kustannuskilpailukykyä verrokkimaihin nähden, Jaatinen sanoo.
Budjettiesityksen energiaturpeen veronkorotus uhkaa hänen mukaansa ohjata jalostukseen kelpaavaa puuta suoraan poltettavaksi.
– Tämä ei tue kansantaloutta eikä työllisyyttä. Esitys ei myöskään ole hallitusohjelman mukainen. Hallituksen tavoitteena on ollut suojata ainespuuta energiakäytöltä. Seuraavaksi tarvitaan suunnitelma, jolla tähän tavoitteeseen päästään.
– On valitettavaa, että hallitus piti kiinni elokuussa toteutetuista liikennepolttoaineiden verojen korotuksista, jotka rasittavat metsäteollisuuden kuljetusketjua noin 20 miljoonalla eurolla vuodessa. Väylämaksujen puolituksen jatkaminen sen sijaan on tervetullutta, mutta tässäkin asiassa olisi tullut mennä pidemmälle ja poistaa maksut kokonaan, Jaatinen toteaa.
Työllisyystoimissa ei mitään merkityksellistä
Työllisyystoimissa hallitus ei pystynyt hänen mukaansa tekemään merkityksellisiä työvoiman tarjontaa ja kysyntää parantavia rakenteellisia uudistuksia.
– Sen sijaan hallitus päätyi siirtämään taas kerran uudistukset työmarkkinajärjestöjen työryhmävalmisteluun. Paikallinen sopiminen ei poliittisella päätöksenteolla tai keskusjärjestöjen kesken neuvottelemalla etene, uskoo Jaatinen.
– Suomalainen työmarkkinajärjestelmä ja poliittinen järjestelmä eivät taivu uudistuksiin. Emme ole viime vuosina saaneet aikaan merkittäviä uudistuksia työpaikkojen turvaamiseksi, saati niiden lisäämiseksi, Jaatinen jatkaa.
Hänen mielestään Suomen tulisi olla kilpailukykyinen ja houkutteleva toimintaympäristö, jotta yritykset haluavat investoida ja ylläpitää täällä toimintojaan.
