Supikoira. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Metsästäjät korostavat vastuullisuutta vieraslajipyynnissä

Haitallisten vieraslajien pyyntimuodot monipuolistuvat kesäkuun alussa.

Kesäkuun alusta supikoiran, minkin, piisamin, rämemajavan ja pesukarhun pyynti on sallittua ympäri vuoden eikä pyyntiin tarvita enää metsästyskorttia.

– Muutos tuo metsästäjille lisämahdollisuuksia haitallisten vieraslajien poistoon sekä mahdollisuuden joustavampaan yhteistyöhön maanomistajien, mökkiläisten ja muiden sidosryhmien kanssa, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari tiedotteessa.

Liitto muistuttaa, että vastuullisuuden huomioiminen on ensiarvoisen tärkeää kaikessa vieraslajien pyynnissä.

– Pyynnissä on huomioitava turvallisuus, eläinsuojelulliset näkökulmat ja yleinen hyväksyttävyys. Vastuullisesti harjoitetulla vieraslajien pyynnillä on merkittävät luonnonhoidolliset vaikutukset ja hyvin hoidettuna sillä on mahdollisuus parantaa myös mielikuvaa metsästyksestä ja metsästäjistä, Siitari huomauttaa.

Supikoiran ja muiden haitallisten vieraslajien pyydystämiseen ja tappamiseen sovelletaan pääasiassa samoja säännöksiä, jotka metsästyslain ja -asetuksen mukaan koskevat rauhoittamattomia eläimiä.

– Esimerkiksi vaatimukset luotiaseen luodin painosta ja osumaenergiasta säilyivät entisellään, kertoo Metsästäjäliiton koulutuspäällikkö Henri Mutanen.

Jatkossa supikoiran ja muiden haitallisten vieraslajien pyynnissä ovat sallittuja muun muassa yöammuntaan tarkoitetut tähtäyslaitteet sekä keinotekoiset valonlähteet ja ääntä synnyttävät laitteet. Myrkyn tai sähkön käyttö on kuitenkin edelleen kielletty.

Haitallisten vieraseläinten lajien pyyntiin ei vaadita jatkossa metsästyskorttia. Mutanen kuitenkin muistuttaa, että eläimiä saa pyydystää ainoastaan henkilö, joka tuntee lain vaatimukset ja hallitsee pyyntimenetelmä ja lopettamisen.

– Suosittelemme, että pyynti suoritettaisiin aina yhteistyössä asianosaavan metsästäjän kanssa, sillä metsästäjät pystyvät opastamaan pyyntilaitteiden käytössä ja tarvittaessa lopettamaan eläimen nopeasti ja kivuttomasti. Käytännössä ampuminen on ainoa mahdollinen tapa lopettaa eläin eettisesti, Mutanen toteaa.

Uusien säädöksien mukaan loukussa olevan supikoiran tai muun vieraslajin saa nyt lopettaa myös ampumalla alle 150 metrin päässä asutusta rakennuksesta ilman omistajan tai haltijan lupaa.

– Pitää muistaa, että säädös koskee ainoastaan loukkuun lopettamista. Muun pyynnin osalta lupa täytyy edelleen olla. Ja asutulla alueella ammuttaessa on äärimmäisen tärkeää huomioida turvallisuus. Ampumisesta on hyvä ilmoittaa myös poliisille. Toki myös lähinaapurit on hyvä pitää tietoisina pyynnistä, jolloin vältytään tarpeettomilta väärinkäsityksiltä, Mutanen painottaa.

Lisääntymisaikaan tapahtuvan koirametsästyksen osalta Metsästäjäliitto neuvoo käyttämään tarkkaa harkintaa. Eläinsuojelullisista syistä poikueellisen naaraan tappamista tulee välttää.

– Luolapyynnissä tulisi pitää varmistaa, että pyyntikohteessa on ainoastaan supikoiria. Kohteessa voi olla myös kettuja tai mäyriä, ja niiden osalta tulee huomioida rauhoitusajat, Mutanen muistuttaa.

Koiraa käytettäessä tulee huolehtia koirien irtipitoa koskevien säädösten noudattamisesta sekä siitä, etteivät koirat häiritse muuta lajistoa.

Voimassa olevat metsästysvuokrasopimukset pätevät edelleen, mikäli ne ovat aikaisemmin pitäneet sisällään pyydettävät eläimet. Vanhoja sopimuksia koskee niiden tekohetken lainsäädäntö.

– Jos maaomistaja katsoo, ettei sopimus pidä sisällään vieraslajeja, hän voi olla yhteydessä metsästysseuraan. Maaomistajalla on nyt myös oikeus pyytää näitä haitallisia vieraslajeja, vaikka metsästysoikeus olisi metsästysvuokrasopimuksella luovutettu seuralle, Siitari kertoo.

Jatkossa metsästysseurojen kannattaa sopimuksia tehdessä huomioida rauhoittamattomat lajit ja vieraslajit.

– Erillinen sopiminen poistaa lopunkin tulkinnanvaraisuuden vieraslajien pyynnistä alueella. Kaikkien osapuolten on myös hyvä tietää, ketkä alueella liikkuu ja harjoittaa pyyntiä. Tärkeintä on, että vieraslajien pyynti toteutetaan mahdollisimman tehokkaasti vastuullisuus huomioon ottaen, Siitari painottaa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt