Verkkouutiset

Metsä-Suomi on EU:n vihreän kehityksen puristuksessa

BLOGI

EU:n ohjelmassa metsät ovat kirjoittajan mukaan vain tiukan suojelun kohde ja hiilinielu.
Karoliina Niemi
Karoliina Niemi
Metsäjohtaja, Metsäteollisuus ry.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Uusi EU-komissio aloitti toimintansa viime syksynä. Heti alkajaisiksi se julkaisi massiivisen Green Dealin eli EU:n Vihreän kehityksen ohjelman. Se on komission mukaan kasvustrategia, jonka avulla EU:sta tulee moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen talous, joka on myös kestävä. Kasvustrategian avulla ilmasto- ja ympäristöhaasteet käännetään kaikissa toimintapolitiikoissa mahdollisuuksiksi.

Nimestä ja tavoitteista voisi päätellä, että ohjelma lupaa puhtaan luonnon ja runsastuvien metsävarojen Suomelle hyvää. Tarkempi tutustuminen strategiaan sekä ohjelman toimeenpanon ensimmäinen vuosi ovat kuitenkin avanneet siniset silmämme. Kyllä, metsät ovat keskeisessä roolissa EU:n vihreässä kehityksessä, mutta vain kahdesta näkökulmasta: metsät ovat tiukan suojelun kohde sekä fossiilisia päästöjä sitova hiilinielu. Sen sijaan metsien talouskäyttö, puupohjaiset tuotteet ja niiden tarjoamat ratkaisut sekä metsäsektorin sosioekonomiset hyödyt loistavat poissaolollaan. Kovan pommituksen jälkeen komission puheenjohtaja, Ursula von der Leyen saatiin sentään kakistamaan ulos se, että puurakentaminen on ihan hyvä juttu.

Komission suunnan muutos ihmetyttää, koska edellinen komissio julkaisi vain kaksi vuotta sitten EU:n Puhdas maapallo kaikille -ilmastostrategian ja EU:n uuden biotalousstrategian, jossa kummassakin puupohjaisilla tuotteilla nähtiin selkeä rooli taisteltaessa ilmastonmuutosta vastaan.

Ihmetyttää myös siksi, että puupohjaisten tuotteiden merkityksen nähdään kasvavan globaalisti. Afryn (entinen Pöyry) arvion mukaan puupohjaisten tuotteiden kansainväliset markkinat tulevat kasvamaan noin 200 miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä. Markkinat sisältävät puutuoteteollisuuden tuotteita, kuitupakkauksia, hygienia- ja tekstiilituotteita sekä kemikaaleja, polttoaineita ja edelleen myös paperia. EU:n talouden kannalta olisi tärkeää, että eurooppalainen metsäsektori saisi tästä kokonaisuudesta merkittävän osan. Myös ilmastovaikutus on suuri, sillä metsäteollisuuden ratkaisut korvaavat tuotteita, jotka valmistetaan enemmän hiilidioksidia tuottavista fossiilista raaka-aineista – yksin Suomessa metsäteollisuuden tuotteiden ilmastohyöty on jo nyt 16 miljoona CO2-tonnia vuodessa.

Suomi on EU:n metsäisin maa. Maapinta-alastamme yli 70 prosenttia on metsän peitossa. Suomi on myös EU-maista riippuvaisin metsäsektorista. Noin 20 prosenttia tavaravientimme arvosta koostuu puupohjaisista tuotteista. Monissa Euroopan maissa metsät ovat puistomaisia, ja metsäteollisuuden merkitys on vähäinen.

Suomi on aina ollut metsäasioissa kokoaan suurempi EU:n jäsenmaa. Sen osoittavat muuna muassa Sipilän hallituksen ponnistelut, kun EU:ssa valmisteltiin metsien hiilitasetta koskevaa LULUCF-laskentaa sekä uusiutuvan energian direktiiviä ja sen sisältämiä metsäbiomassan kestävyyskriteerejä. Onneksi esimerkiksi europarlamentaarikko Petri Sarvamaa on jatkanut tätä linjaa. Hän onnistui puolustamaan kestävän ja monipuolisen metsien käytön sekä puupohjaisten tuotteiden merkitystä, kun Euroopan parlamentti päätti kannastaan EU:n tulevaan metsästrategiaan. Strategian odotetaan valmistuvan keväällä 2021.

Vahvaa ja yhtenäistä kantaa kestävästä metsätaloudesta ja puupohjaisen kiertotalouden merkityksestä kaivattaisiin Suomelta nytkin, ehkä jopa enemmän kuin koskaan aiemmin 25 vuotta kestäneen EU-jäsenyyden aikana. Sellaista ei ole näkynyt. Sen sijaan uhkana on siiloutuminen päätöksenteossa ja erilaiset viestit metsien ja metsäsektorin merkityksestä riippuen siitä, kuka Brysseliin päin viestii. Samalla on hiipunut myös Suomen rooli metsäisten maiden herättelijänä EU-päätöksenteossa. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa unohtaa metsien ja puunkäytön taloudellista sekä ilmastollista merkitystä osana vihreää kehitystä.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)