Kuttu voi opettaa elämästä enemmän kuin arvaammekaan. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Eduskunnan merkillinen kuttupuhe pidetty – ”jalo pohjoisten laitumiemme eläin”

Kansanedustajat vaalivat erikoista puheperinnettä.

Eduskunnan budjettiviikon erikoinen viime vuosikymmenten tapa on ollut maa- ja metsätalousministeriön pääluokan käsittelyn viimeinen puhe yömyöhällä. Se on kuttuaiheinen puhe tai kuttupuhe – puhe synnyttäneelle suomalaiselle vuohelle.

Kuttupuheen pitää yleensä pirkanmaalainen kansanedustaja, joka tänä vuonna oli keskustan Pertti Hakanen. Seuraavat ovat otteita hänen puheestaan eduskunnalle torstaiaamun puolella.

– Kuttu eli vuohi on hyvin sympaattinen kotieläin. Se on helppohoitoinen ja vähäruokainen, ja kaiken lisäksi uskollinen kuin koira hoitajaansa kohtaan. Luonteeltaan sitä voidaan tosin pitää hieman oikukkaana, onkin muodostunut sanonta: jos haluat saada harmia itsellesi, ota hoitaaksesi kuttu. Oikukkuudesta huolimatta, ja juurikin sen vuoksi, tuo jalo pohjoisten laitumiemme eläin opettaa meille elämästä enemmän kuin arvaammekaan, ja uskon myös, että kutuilla on ratkaisunsa useisiin polttaviin maataloutta askarruttaviin kysymyksiin.

Hakanen nimitti kuttua salaa viisaaksi eläimeksi, joka ei ole syyttä salaa huolissaan.

– Odotukset yhteiskunnalla ovat ainakin mittavat. Onko kuttu ratkaisu – aika näyttää.

– Arvoisa puhemies! Otsaluusta lähtevät, kurttuisat taaksepäin taipuvat sarvet ovat kutulle kuin talvisin paukkuvat pakkaset viljapellolle. Niillä sarvilla kuttu taistelee vaaroja vastaan ja puolustaa reviiriään, kun taas pakkanen tappaa kasvitaudit maasta ja pelastaa siten viljasadon monelta vaaralta. Mutta mitä jos pakkanen ei enää lainkaan näyttäytyisikään, tippuisiko kutultakin sarvet?

– Miten kävisi tyrvääläiselle kutunmaidon tuottajalle, jossa kuttutalous on ollut perinteikäs ja kukoistava tuotantohaara? Pitäjäämme pidettiin kuuluna kuttupitäjänä, ja Tyrvään vaakunassakin komeili Gustaf von Numersin piirtämä vuohipukki. 1800-luvulla kutunhoito oli yleistä torpparien keskuudessa, ja pienessä torpassa saattoi majailla jopa 20 kuttua ja taloissa 40.

Kesäisin jopa 70 kutun laumat olivat kansanedustajan mukaan tavallinen näky Tyrväällä.

– Arvoisa puhemies! Kuten todistettu, kuttu on perinteikäs eläin, josta valmistuvat herkulliset, maailmallakin korkeassa arvossa olevat juustot. Kuttu tulee säilyttää osana monipuolista elintarvikeketjua ja siksi on todella hienoa todeta, että tuotannossa olevien kuttujen määrä on noussut yli 600 eläimen verran vuodesta 2016.

Suomessa kuttuja on Pertti Hakasen mukaan tällä hetkellä reilut 5400 ja kuttutiloja 138. Hän kertoi huhusta, jonka mukaan vihtiläinen kansanedustajakollega Eerikki Viljanen vähintäänkin harkitsee lypsykarjasta luopumista ja suuntaisi voimaperäiseen kutunmaidontuotantoon.

Kuttu taistelee Hakasen mukaan hyllytilasta tuontijuustojen kanssa. Juustot ovat suomalaisten mieleen: niitä kulutettiin viime vuonna melkein 10 kiloa enemmän kuin keskimäärin EU-maissa.

Pertti Hakanen kysyi, miten kotimainen kutunjuusto voi pärjätä tuonnin aiheuttamassa hintakilpailussa ja valitteli yhteiskunnan antamaa kohtuutonta kuormaa. Kutun harteille ei hänen mukaansa kaikkea voida jättää.

Kutun mielestä vastaus löytyy politiikasta, se löytyy kansan ja päättäjien tahdosta: meidän ei tule liikaa keskittää ja kasvattaa vain joidenkin tuotantosuuntien kapasiteettia, vaan meidän tulee säilyttää tuotannon monipuolisuus ja samalla ruokakulttuurimme.

– Arvoisa puhemies! Kiitän virkamiehiä, kaikkia eduskunnan työntekijöitä, teitä kollegat, kuluneesta yhteistyörikkaasta työntäyteisestä vuodesta, ja toivotan rauhaisaa ja kotimaisen ruoan täyteistä joulua sekä kutunjuustollista uutta vuotta 2019.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt