Merivoimien komentajaksi vuodenvaihteessa nousevan lippueamiraali Jori Harjun mukaan Itämeren tilanne on tällä hetkellä ”melko staattinen”.
Puolustusvoimien sivuilla julkaistussa artikkelissa todetaan puolustusvoimien toimintaympäristön muuttuneen merkittävästi viime vuosina. Erityisin muutos tapahtui vuosien 2013 ja 2014 aikana Ukrainan tilanteen kärjistyessä ja Venäjän käytettyä sotilaallista voimaa Krimin niemimaalla. Ukrainan sotaa käydään yhä ja se heijastuu Itämerellekin.
Merivoimilta muutokset ovat edellyttäneet valmiuden kasvattamista.
– Itämeren lisääntynyt aktiivisuus on pitkälti siirtoliikennettä ja vastaavaa. Suomea ei mielestäni ole erityisemmin kohdeltu huonosti tai uhiteltu. Suurimmat muutokset ja yleinen aktiviteetin lisääntyminen tapahtuivat vuosien 2013-2014 aikana, Jori Harju sanoo.
Sen jälkeen on hänen mukaansa pysytty melko lailla samalla tasolla.
– Joitakin voimannäyttöjä siellä on ollut, esimerkkinä vaikkapa Venäjän strategisten sukellusveneiden uittaminen Suomenlahden läpi viime kesänä. Eivät sen kokoiset alukset tuohon lätäkköön sovi eikä niitä voida siinä järkevästi käyttää.
Uusia kykyjä
Merivoimien komentajan vaihtotilaisuus järjestettiin joulukuun 17. päivänä Turussa. Jori Harju vastaanotti komentajan tehtävät vuodenvaihteessa reserviin siirtyvältä vara-amiraali Veijo Taipalukselta ja aloittaa virallisesti komentajana tammikuun alussa.
Harju sanoo haluavansa viedä merivoimat yhtenäisenä uudelle vuosikymmenelle. Hän pitää uusien suorituskykyjen käyttöönoton varmistamista päätehtävänään.
– Hankkeissa meille tulee niin paljon uutta teknologiaa ja uudenlaista suorituskykyä, että niiden istuttaminen suoraan nykyorganisaatioon saattaisi olla tyhmää. Meidän pitää katsoa mitä uutta on tulossa, millä tavalla meidän täytyy sitä käyttää, mitkä ovat operatiivisen käytön konseptit ja sen mukaan tarvittaessa muovata myös organisaatiota, Harju sanoo.
Hän mainitsee esimerkkeinä uudet pintatorjuntaohjukset ja torpedot.
