Sirpa Pietikäinen. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Meppi varoittaa EU:n paketista – ”näin siinä käy”

Sirpa Pietikäisen mukaan elvytyspaketti vie pohjaa koronakriisin hoidolta.

EU:n jäsenmaiden tiistaina hyväksymässä 750 miljardin euron elvytyspaketissa leikattiin tukiosuuden mukana tärkeistä tulevaisuusinvestoinneista, joita olisi tarvittu pandemiasta selviämiseen, kirjoittaa europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (EPP/kok.)

EU-johtajat sopivat tiistaina monivuotisen rahoituskehyksen lisäksi 750 miljardin euron elvytyspaketista, josta 360 miljardia euroa on lainoja ja 390 miljardia jaetaan jäsenvaltioille avustuksina. Paketin osana oleva elvytysrahasto nousi komission esittämästä 560 miljardista eurosta 672,5 miljardiin.

Pietikäisen mukaan elvytyspaketin tarkoituksena oli nimenomaan vastata kriisin tuottamaan tarpeeseen tukea yrityksiä, parantaa terveydenhuoltojärjestelmiä ja rakentaa kestävämpää taloutta.

– Siksi komissio esitti lisärahoitusta 190 miljardia juuri niihin työkaluihin, joita tarvitaan kriisin selättämiseen, eli rahoitusta terveydenhuoltoon, suoraan yritystukeen, tutkimukseen ja investointien tukeen. Nyt jäsenmaat laskivat näitä investointeja yli puolella, 112,5 miljardilla eurolla.

Pietikäinen pitää tärkeänä, että koronan jälkeen panostetaan neljään asiaan. Lyhyellä aikavälillä on tärkeää panostaa elinkelpoisten yritysten tukemiseen, jotka tarvitsevat akuutisti tukea. Tätä jäsenmaiden nyt hylkäämä solvenssi-instrumentti olisi tarjonnut.

– Jotta voimme toimia tehokkaasti ja torjua Covid19 toista aaltoa, tarvitsemme tehokkaampia resursseja terveyssektorilla. Meidän on syytä olla paremmin valmistautuneita, hankkia riittävästi testejä ja rokotteita, parantaa terveydenhuollon toimintaa ja tasoa. Tähän nyt leikattu uusi EU:n terveysohjelma olisi tarjonnut voimavaroja.

Pidemmällä aikajänteellä tarvitaan hänen mukaansa työkaluja ja investointeja, joilla vahvistetaan kilpailukykyä ja toimintakykyä, kuten digitalisaatiota, eurooppalaisia sähkö- ja liikenneverkkoja sekä tukea kestävään ja hiilineutraaliin siirtymään ja työtä ilmastonmuutoksen torjuntaan, joka on itsessään suuri talousriski.

– Nyt elvytyspaketissa leikataan tukimuotoisen rahan osana juuri näitä eurooppalaisia ohjelmia ja rahoitusvälineitä.

Näihin lukeutuvat tutkimusyhteistyötä ylläpitävä Horisontti, koulutusvaihtoa tukeva Erasmus+, digitaalista siirtymää rahoittava Digitaalisen Euroopan ohjelma, liikenne- ja sähköverkkoja läpi jäsenmaiden rahoittava Verkkojen Eurooppa sekä strategisia investointeja kannustava InvestEU ja turvallisuusyhteistyön tiivistämistä mahdollistavat eurooppalainen puolustusrahasto ja rajaturvallisuusrahasto.

Pietikäinen korostaa, että Euroopassa tarvitaan samaan suuntaan meneviä investointihankkeita ja panostusta osaamiseen, jotka mahdollistavat tuotekehittelyn, palvelullistamisen ja siirtymän kestävään talouteen.

– Ilman merkittävää yhteistä tutkimuspanostusta, josta neuvosto nyt leikkasi komission esittämästä lisärahoituksesta reilusti yli puolet, ja terveysohjelmaa, johon esitettiin yli 9,4 miljardia, mutta jonka neuvosto käytännössä poisti kokonaan, viemme pohjaa niiltä edellytyksiltä, joilla voisimme pärjätä ja ratkoa ympäristö- ja terveysongelmiamme.

– Leikattu siis on ja tukien määrää vähennetty, mutta ei hallitustenvälisestä suorasta elvytysinstrumentista, vaan tulevaisuusinvestoinneista, Pietikäinen toteaa.

Tuen käyttöä vaikea valvoa

Hänen mukaansa 750 miljardin euron elvytyspaketissa leikattiin tukiosuuden mukana yhteisistä ohjelmista.

– Vaikka elvytyspaketin koko pysyi näennäisesti samana, niin rahat siirrettiin yhteiseurooppalaisista elementeistä, jotka olisivat olleet EU-tavoitteiden mukaisia. Nämä summat siirrettiin edellä mainituista yhteisistä eurooppalaisista tutkimuksen, terveyden, turvallisuuden, ympäristön ja investointien ohjelmista osaksi jäsenmaille suoraan maksettavaa osuutta.

– Sen sijaan, että rahoitettaisiin tulevaisuuden edellytyksiä yhteisten ohjelmien kautta, nyt 90 prosenttia elvytysrahoista menee suoraan jäsenmaille hallitusten keskinäisen rahaston kautta tukena tai lainana, jonka käyttöä on vaikea valvoa.

Pietikäisen mukaan paljon riippuu siitä, miten yksittäiset jäsenvaltiot laina- tai tukirahan käyttävät.

– Ei paljon auta, vaikka Suomi yksin panostaa kunnianhimoisesti ilmastoon ja digitalisaatioon, jos esimerkiksi Itä-Euroopan maat eivät sitä tee, vaan jatkavat kivihiilisidonnaisella taloudellaan.

– Tätä ei auta se, että oikeusvaltioperiaatteen noudattamista huolehtimaan tarkoitettu mekanismi heikkeni neuvotteluissa. Nyt jäsenmaat toimivat itse kuin pukki kaalimaan vartijana, vahtimalla toisiaan, sen sijaan, että komissio olisi valvonut itsenäisesti.

Vedettiin kotiinpäin

Pietikäisen mielestä on hyvä, että ratkaisu elvytysrahastosta ja monivuotisesta rahoituskehyksestä syntyi, koska ilman sitä Euroopan talouksien taantuma olisi vielä ennakoituakin jyrkempi.

– Sisällöllisesti oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen, omat varat ja ilmastopolitiikan sitovuus vaativat vielä parantamista.

Pietikäinen korostaa, että ratkaisussa tultiin poistaneeksi resurssit juuri niistä työkaluista, joita olisi tarvittu pandemiasta selviämiseen, tuleviin kriiseihin valmistautumiseen, kestävän jälleenrakennuksen aikaansaamiseen, osaamiseen sekä kilpailukyvyn vahvistamiseen.

– Näin käy, kun jokainen yrittää vetää ”kotiinpäin” lyhyen tähtäimen intresseillä kuten tässä tapauksessa nuuka nelikko teki. Silloin kokonaisuus kärsii, jäsenmaiden talouskasvun kokonaisedellytykset kärsivät siitä, mitä te voisivat olla, asioiden hoitaminen on huonompaa ja Euroopan ihmisten hyvinvointi jää jalkoihin.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt