EU-parlamentin tiloja desinfioidaan Brysselissä. LEHTIKUVA / AFP Kenzo Tribouillard

Mepit eri linjoilla tukipaketista – ”poliittisen mahdin uusjako”

Monien europarlamentaarikkojen mukaan komission esitys vaatii viilaamista.

EU-komission esittämä 750 miljardin euron koronapaketti jakaa suomalaismeppien mielipiteitä.

Verkkouutisten kyselyssä moni europarlamentaarikko korostaa, ettei esitystä voi hyväksyä sellaisenaan. Tietyillä korjauksilla kokonaisuudesta saataisiin myös Suomen kannalta parempi.

Vihreiden Alviina Alametsän mukaan tärkeintä on toimia ripeästi ja ohjata voimavaroja elvytykseen. Paketin kaatuminen altistaisi koko EU:n pitkäaikaisille taloudellisille vaikeuksille.

– Olemme jo nähneet, miten monet kotitaloudet ovat kärsineet koronakriisin aikana ja lukuisat pienet yritykset ovat joutuneet konkurssiin. Tarvitsemme yhteisiä ponnistuksia, jotta voidaan välttyä taloudellisen kriisin kärjistymiseltä taantumaksi, Alametsä sanoo.

Kokoomuksen Sirpa Pietikäinen arvioi, ettei koronapaketti tule muuttamaan EU:n luonnetta. Hänen mukaansa EU:n päätöksentekoa tulisi joka tapauksessa kehittää merkittävästi.

– Korona on nostanut esille ne pulmat, jotka EU:lla on kriisitilanteessa yhteisen toimivallan puuttuessa. Koska jäsenmaat ovat päävastuussa terveyden suojelusta ja terveydenhuoltojärjestelmistä, EU ei ole kyennyt toimimaan riittävästi kansanterveydellisestä näkökulmasta, Sirpa Pietikäinen sanoo.

Pietikäinen kehottaa luomaan nykyistä vahvemman eurooppalaisen toimintakapasiteetin terveysasioissa. Myös EU-tasoiselle tartuntatautiasetukselle olisi tarvetta.

– Samat ongelmat asioiden huonosta hoidosta tai hoitamatta jäämisestä toistuvat pakolaiskriisin, verovälttelyn, huonon koulutustason, riittämättömän sosiaaliturvan, liikkuvuuden, puolustuksen ja digitaalisen kehityksen alueella, Pietikäinen jatkaa.

Mepin mukaan pelkona on usein kansallisen päätöksentekovallan siirtyminen EU:lle.

– Tosiasiassa on kuitenkin kyse siitä, että asiat jäävät hoitamatta, jos kansallisvaltiot eivät niitä yksin kykene ratkomaan, kuten koronan, finanssikriisin, pankkien valvonnan tai verovälttelyn osalta. EU:n pitää toimia siellä, missä jäsenmaat eivät yksin kykene.

Federalismi tarkoittaisi mallia, jossa komissiosta tulee hallitus ja jäsenmaiden sisällöllinen päätösoikeus neuvoston kautta loppuu.

– Tätä nyt ei pitkään aikaan ole kovinkaan moni esittänyt. Voimme päättää niin kuin tähänkin asti eli niin sanotulla tavallisella lainsäätämismenettelyllä, jossa jäsenmaat ja Euroopan parlamentti tekevät päätökset yhdessä, Sirpa Pietikäinen toteaa.

– Mutta me tarvitsemme tiiviimpää EU:ta ja EU:n kompetenssin lisäämistä, eli normaaliin lainsäädäntömenettelyyn siirtymistä niillä alueilla, joissa jäsenmaiden yksittäiset toimet eivät riitä. Se ei tarkoita federalismia eli liittovaltiokehitystä.

Keskustan Elsi Katainen on samoilla linjoilla koronapaketin vaikutuksista. Hänen mukaansa asiaa ei kannata ylidramatisoida, vaikka EU elääkin monin tavoin ratkaisevia hetkiä.

– Kehittäisin EU:ta pragmatismin pohjalta. Yhteistyötä kannattaa tehdä niissä asioissa, joissa se tuo lisäarvoa, mutta monissa asioissa jäsenmaat itse ovat edelleen parhaita toimimaan, Katainen sanoo.

Jäsenmaiden on vastattava omasta taloudenpidostaan

Petri Sarvamaan (kok./EPP) mukaan paketti vaatii merkittäviä muutoksia. Rahaston legitimiteetti edellyttäisi EU-parlamentin todellista vaikutusmahdollisuutta velanottopäätökseen ja rahaston perustamiseen.

Sarvamaan mukaan komission esityksen laillisuusperiaate on perussopimuksen 122. artiklan valossa väärä, eikä rahankäytön läpinäkyvyydestä ja oikeellisuudesta voida varmistua pelkkänä jäsenmaiden välisenä rahastona.

– Euroopan parlamentti on unionin budjettivalvontaviranomainen, ja rahankäytön oikeellisuudesta tulisi näin tehdä vedenpitävää, Sarvamaa toteaa.

Koronapaketin vaikutusta EU:n luonteeseen hän ei pidä suurena.

– Samankaltaisia elementtejä on ollut jo olemassa unionissa finanssikriisistä lähtien. Käytännössä yhteisvastuuta on siis jo nyt olemassa. Kriisin seurauksena maailmassa on menossa taloudellisen ja poliittisen mahdin uusjako. Kyse on paitsi taloudesta, myös Euroopan yhtenäisyydestä ja vakaudesta, Petri Sarvamaa sanoo.

Kokoomuksen Henna Virkkunen vaatii pitämään kiinni perusajatuksesta, jonka mukaan jokainen jäsenmaa vastaa itse taloudenpidostaan ja veloistaan.

– Jäsenmaiden keskinäiset vastuut eivät saa hämärtyä. Itse toivoisin esityksen kehittyvän enemmän lainapainotteisuuden suuntaan. Nyt ensimmäistä kertaa EU:n historiassa olemme aikeissa käyttää EU-budjettia jäsenmaiden yhteisten lainojen takaamiseen, Virkkunen sanoo.

– Päätöstä tehdessä on myös erittäin tärkeää sopia samanaikaisesti suunnitelmasta, miten laina tullaan aikanaan maksamaan takaisin.

Muut talousmahdit elvyttävät voimakkaammin

Myös SDP:n Eero Heinäluoma (S&D) lisäisi elpymispaketin lainapainotteisuutta.

– Isoihin ongelmiin tarvitaan isoja ratkaisuja. Talouden elvytys on välttämätöntä, mutta se pitää tehdä kestävällä tavalla. Itse rajaisin rahastoesitystä ja sen sisältöä tiukemmin vastaukseksi juuri koronakriisin talousvaikutuksiin. Käytön on myös oltava selkeän ehdollista: vastuullinen valtiontalouden hoito ja oikeusvaltioperiaate kuuluvat tärkeisiin ehtoihin, Heinäluoma sanoo.

Miapetra Kumpula-Natri (sd./S&D) kaipaa toimia kilpailukyvyn suhteen, sillä EU on mittavista toimista huolimatta jäämässä elvytyksessä jälkeen Yhdysvaltain, Kiinan ja Japanin kaltaisista talousmahdeista.

Hänen mukaansa komission esityksen kokoa voitaisiin ehkä hieman pienentää tukiosiosta ja muuttaa lainapainoisemmaksi, mutta ei niin, että se merkittävästi vähentäisi rahaston vaikuttavuutta.

– Esityksessä hyvää on se, että varat käytettäisiin unionin rahoituskehyksen kautta, jolloin kaikki jäsenmaat ja EU-instituutiot ovat määrittämässä, että varat kohdistuisivat yhdessä sopimalla tavalla ja EU:n tilintarkastustuomioistuimen valvonnassa, ja jäsenmaiden olisi noudatettava oikeusvaltioperiaatetta, Kumpula-Natri sanoo.

Mauri Pekkarisen (kesk./RE) mukaan Suomen tulee toimia yhdessä ”kriittisen nelikon” kanssa ja estää paketin hyväksyminen tällaisenaan.

– En voi mitenkään hyväksyä sitä, että Suomi lahjoittaisi 8,5 miljardia euroa ja saisi kenties takaisin 3,5 miljardia euroa. Lahjamme olisi nettona noin 5 miljardia euroa. Kenelle se menisi, Pekkarinen kysyy.

– Ylivoimainen valtaosa maille, jotka jo ennen koronaa olivat hoitaneet talouttaan piittaamattomasti – Italia, Espanja ja jopa Ranska – tai jotka muutoinkin saavat suuret määrät yhteistä rahaa, kuten Puola ja Unkari.

Perussuomalaisten europarlamentaarikot suhtautuvat komission esitykseen jyrkän kriittisesti.

– Suomen pitäisi vähintäänkin liittoutua Alankomaiden, Itävallan, Tanskan ja Ruotsin kanssa, jotka ajavat tukipaketin lainaperusteisuutta ja sitä, että lainojen saantiin liittyy tiukka valvonta ja ehtoja kurinalaisen talouspolitiikan noudattamisesta, Laura Huhtasaari (ps./ID) toteaa.

Teuvo Hakkaraisen (ps./ID) mukaan Suomi ei saa lähteä lainkaan mukaan elpymisrahastoon. Hän pitää selvänä, että ”vastuut eli käytännössä tappiot” olisivat miljardiluokkaa.

– Vaikka neuvotteluissa joitain painotuksia voidaan muuttaa, se pahin mörkö eli velkojen yhteisvastuu sinne kuitenkin jää. Yhteinen velka on EU:n omien sääntöjenkin vastaista, mutta kun Saksakaan ei sitä enää vastusta ei etenevälle EU-integraatiolle ole enää jarrua, Hakkarainen sanoo.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt