Kun koronavirus alkoi vuosi sitten levitä maailmalla, amerikkalainen tiedemies havaitsi, että melatoniini vaikutti lieventävän koronaoireita. Nyt tutkijat uskovat, että unella ja koronaviruksella voi olla merkittävä yhteys. Asiasta uutisoi The Atlantic.
Melatoniini on hormoni, jonka tehtävänä on hallinnoida kehon unirytmiä. Tutkiessaan viime tammikuussa uutta Kiinasta löytynyttä virusta, Clevelandin sairaalassa työskentelevä data-analyytikko Feixiong Cheng huomasi jo tammikuussa 2020, että melatoniinilla voitaisiin potentiaalisesti hillitä viruksen leviämistä.
Aluksi Cheng piti löytöään vain mielenkiintoisena huomiona, mutta pian hän huomasi, että monet lääkärit ympäri maailmaa olivat tehneet saman havainnon. Kun presidentti Donald Trump sairastui lokakuussa koronaan, hänelle annettiin useita kokeellisia lääkkeitä ja hoitokeinoja – mukaan lukien melatoniinia.
Unen lisäksi melatoniini vaikuttaa immuunijärjestelmiimme. Monet koronaviruksen vakavat oireet johtuvat siitä, että kehon immuunipuolustus alkaa käymään ylikierroksilla, hyökäten kehon terveitä soluja vastaan. On mahdollista, että melatoniini hillitsee immuunijärjestelmää, ja täten estää vakavampien oireiden synnyn.
Tutkimustulokset puhuvat tämän puolesta. Chengin tutkimuksen mukaan koronapotilaat, jotka saivat melatoniinia toipuivat todennäköisemmin kuin ne, joille melatoniinia ei annettu. Columbian yliopiston tutkimuksen mukaan taas hengityskoneissa olevien potilaiden selviytymistodennäköisyydet kohosivat, jos heille annettiin melatoniinia.
Cheng kuitenkin huomauttaa, että aiheesta ei ole tehty riittävästi tutkimuksia, eikä löydöistä saa tehdä liian suoria johtopäätöksiä. On hyvin mahdollista, että melatoniinin vaikutukset ovat olleet vain sattumanvaraisia. Sitäkin todennäköisempää on, että vaikutuksen takana ei ole melatoniini, vaan uni, jota hormoni sääntelee.
Johns Hopkinsin yliopiston neurologi Rachel Salas on havainnut, että ihmisten unenlaatu on heikentynyt koronaepidemian aikana. Isossa-Britanniassa lähes kolme neljäsosaa ihmisistä on kärsinyt unirytmin muutoksista, kun taas puolet briteistä ei koe saavansa riittävästi unta. Lisäksi monet koronasta toipuneet ovat kärsineet parantumisen jälkeen unettomuutta.
– Uskon, että tämä on vain alkua pitkäaikaisille oireille, joita tulemme näkemään, Salas toteaa.
Nukkuminen on tärkeää kehon immuunijärjestelmän toiminnalle. Tutkimukset jopa osoittavat, että flunssarokotteet toimivat paremmin ihmisellä, jotka ovat nukkuneet hyvin. Unen puute taas voi altistaa ihmisiä erilaisille riskitekijöille ja potentiaalisesti jopa vakavemmille koronaoireille.
Salasin kollega Arun Venkatesan ei usko, että koronapotilaiden ongelmat johtuisivat immuunijärjestelmän reaktioista. Sen sijaan Venkatesan pitää todennäköisenä, että moninaiset oireet johtuvat koronan aiheuttamasta tulehduksesta, joka vaikuttaa moniin aivojen eri osiin. Tuloksena voi olla jopa hermovaurioita.
Koronan aiheuttamat hermovauriot eivät kuitenkaan vaikuta olevan pysyviä. Kyse on pikemminkin väärin kommunikoivista hermoradoista kuin niiden tuhoutumisesta, ja tutkijat uskovat, että niiden aiheuttamia oireita voidaan hoitaa. Yksi hoitokeino vaikuttaakin olevan riittävä uni.
Lääkärit ovatkin kuitenkin yksimielisiä siitä, että myös korona-aikana kannattaa pyrkiä nukkumaan riittävästi sekä ylläpitämään unirytmiä. Hyvien yöunien vaikutus saattaakin olla korona-aikana terveydelle entistäkin tärkeämpää.
