Sote-uudistus on hallituksen isoja hankkeita. LEHTIKUVA / TOMMI ANTTONEN

Satu Schauman: Media voisi unohtaa ”hyvinvointialueet”

Kotimaisten kielten keskus kavahtaa hallituksen nimihirviötä, joka ei istu hyvään virkakieleen.

Hallituksen sote-uudistuksen edetessä ”hyvinvointialueet” ovat vakiintumassa enemmän tai vähemmän osaksi mediankin uutiskieltä. Kun hallitus ilmoitti lokakuussa ryhtyvänsä kutsumaan sote-palveluita järjestäviä alueita ”hyvinvointialueiksi”, me toimittajatkin olemme toistaneet viestiä osin kuuliaisesti. Tosin näissä yhteyksissä olemme jaksaneet muistuttaneet, että kyse on maakunnista tai alueista, ”joita kutsutaan hyvinvointialueiksi”.

Hyvä kysymys on, miksi media on lähtenyt mukaan tähän kikkailuun – vastoin Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) suosituksia?

”Hyvinvointialueiden” taustalla on Sanna Marinin (sd.) johtaman hallituksen ilmeinen vaikeus sopia nimestä, joka ei synnyttäisi liikaa poliittisia intohimoja. Keskustalaisten hellimä ”maakunta” herättää demareissa väristyksiä, keskustassa taas vierastetaan sanaa ”aluekunta”, jota silloinen oppositiopuolue SDP käytti viime vaalikaudella omassa sote-mallissaan.

Mutta entä hyvinvointialue – onko sekään poliittisesti ”neutraalia” kieltä? Asiasta herätteli viimeksi keskustelua venäjän kääntämisen emeritaprofessori Inkeri Vehmas-Thesslund Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan. Hänen mukaansa nimityksestä tulevat mieleen neuvostoajan tekstit.

”Me suomalaiset olemme onnekkaita, sillä olemme saaneet nauttia asiallisesta kielenkäytöstä ja kiihkottomasta uutistenvälityksestä. Viime vuosien maailmantapahtumat ovat taas kerran osoittaneet, että tämä ei ole itsestäänselvyys. On omassa vallassamme, jatkuuko tämä asiaintila vai ryhdytäänkö meilläkin faktat peittämään ideologisella kuorrutuksella”, Vehmas-Thesslund kirjoitti.

Kotimaisten kielten keskus (Kotus) katsoo niin ikään kannanotossaan, että hyvinvointialue-nimitys ”ei kuvaa neutraalisti hallinnollisen yksikön tehtäviä, vaan viittaa hallinnon tavoitteisiin.  Se on sävyltään vahvasti markkinointihenkinen ja kielenkäyttäjiä suostutteleva ilmaus, jollaiset eivät kuulu hyvään virkakieleen.” Kotus huomautti, että alueilla tulee asumaan myös ihmisiä, jotka eivät voi hyvin.

Hallitus on puhunut ”hyvinvointialueiden” kohdalla siirtymäajan nimiratkaisusta. Alueita olisi tarkoitus ryhtyä kutsumaan myöhemmin maakunniksi, jos tai kun esimerkiksi aluekehitystehtävät siirtyvät niille. Ratkaisematta tosin on, miksi kutsuttaisiin jatkossa Uudenmaan maakunnan sisäisiä ”hyvinvointialueita” – kelpaisiko ”aluekunta” tähän liittyen keskustalle?

Kotuksen mielestä maakunta olisi hyvinvointialuetta kuitenkin selkeämpi termi jo tässä vaiheessa. ”Suuri yleisö on tottunut termiin maakuntauudistus ja ajatukseen sosiaali-ja terveyspalvelujen siirtymisestä maakunnille”, se huomauttaa kannanotossaan. Se on väläyttänyt aiemmin myös ”aluekunta”-termiä – etenkin mahdollisena siirtymäajan ratkaisuna.

Oli hallituksen sote-uudistuksesta mitä mieltä tahansa, hyvä yleiskieli ja selkeys ovat keskeisiä toimittajien ohjenuoria. Haastankin toimitukset pohtimaan, mitä jos unohtaisimme ”hyvinvointialueet” ja kuuntelisimme hallituksen sijaan herkemmällä korvalla Kotimaisten kielten keskuksen suosituksia. Puhuisimme vaikka sitten reippaasti maakunnista ilman sen kummempia poliittisia intohimoja.

Tässä vaiheessa on myös hyvä muistaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on vasta annettu eduskunnan käsittelyyn. Meidän ei ole mikään pakko puhua hyvinvointialueista.

Satu Schauman

Satu Schauman

Satu Schauman on Nykypäivän ja Verkkouutisten toimittaja.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt