Yhteiskunta ei ole varautunut eikä se keskustele tarpeeksi käteisen loppumisesta. Käteisen vaihtuminen korttiostoksiin tekee rahasta kalliimpaa kuluttajalle ja luovuttaa meistä dataa, jota voidaan käyttää jopa rikollisiin toimiin.
”Rahalla ja rahalla on eroa. Lompakon paperirahat ovat valtion tuottamia. Kortin maksukyky on kaupallisen pankin voittotarkoituksessa tuottama. Käteinen on siten ainoa ei-kaupallinen vaihtoehto. Se on myös anonyymi aivan toisella tavalla kuin korttiostokset tai digitaalisessa kaupankäynnissä tuotettavat sähköiset jäljet. Muun kuin käteisen käyttäminen maksuvälineenä rekisteröityy jonnekin dataksi, jota voidaan käyttää mitä moninaisiin tarkoituksiin, myös laittomiin”, kirjoittaa tietokirjailija ja professori Matti Wiberg Verkkouutisten blogissaan.
Wibergin mukaan Ruotsissa käteisen loppuminen on johtanut käteiskapinaan, jota johtaa entinen poliisiylijohtaja. Tanskassa on voimassa maksulaki, joka määrää, että käteisen on kelvattava kello kuuden ja 22:n välillä joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Ruotsin kapina on kuitenkin saanut vähän tulta alleen, mutta Suomessa ei Wibergin mukaan ole sitäkään vähää nikottelua siirryttäessä puhtaasi digitaalisiin maksuihin.
Wibergin mukaan Suomessa kuljetaan unissakävellen kohti käteisvapaata yhteiskuntaa.
”Käteinen on ainoa maksuväline, jota kukaan muu kuin sen haltija ei omista. Käteistä ei voida hakkeroida eikä se jätä jälkiä”, Wiberg muistuttaa.
Hän myöntää, että käteiseen liittyy kustannuksia ja riskejä. Esimerkiksi kassat ovat oiva ryöstökohde. Toisaalta käteinen on Wibergin mukaan tehokkaampi kulutuksen jarruttaja kuin korttimaksaminen. Vielä oleellisempaa on hänen mukaansa poikkeusolot.
”Käteisen ylläpitäminen on myös turvallisuustekijä. Digitaalinen raha on erittäin haavoittuvainen, aivan toisella tavalla kuin käteinen. Kriisioloissa digitaalinen maksujärjestelmä voi romahtaa ja lakata kokonaan toimimasta. Käteinen voi toimia kriisissäkin”, Wiberg kirjoittaa.
