Matti Vanhanen: Suomella ei ole omaa tasapainoasemaa EU:n ja Venäjän välissä

Keskustan presidenttiehdokkaan mukaan Suomella ei ole EU-maana omaa tasapainoasemaa unionin ja Venäjän välissä.

Tasavallan presidentin on pidettävä yllä Venäjä-suhteita vaikeassakin tilanteessa, arvioi keskustan presidenttiehdokas, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen.

Vanhasen mukaan Suomi toimii EU:n Venäjä-politiikan puitteissa. Suomi on mukana EU:n Venäjälle kohdistamassa pakoterintamassa ja on noudattanut sitä uskollisesti.

– Se tasapaino muodostuu unionin ja Venäjän välille. Suomi on osa unionia, eikä meillä ole omaa tasapainoasemaa siinä välissä, Vanhanen sanoo Verkkouutisille.

– Koska olemme Venäjän rajanaapuri, on aivan luonnollista, että meillä on suorat, kahdenväliset yhteydet. Se, mitä Suomi tekee Venäjän kanssa, on linjassa EU:n yhteisen Venäjä-politiikan kanssa.

Vanhanen korostaa, että muille EU-maille on kerrottava Suomen ja Venäjän välisestä yhteydenpidosta.

– On tärkeää, että EU-kumppanit tietävät, mitä me teemme Venäjän kanssa.

Vuoropuhelua on Vanhasen mukaan ylläpidettävä nimenomaan vaikeissa tilanteissa.

– Se on ihan luonnollinen asia. Mykkäkoululla ei voi saavuttaa mitään.

– Itselläni on verraten paljon kokemusta sekä helpoista että hankalista kysymyksistä Venäjän kanssa. Ei niistä hankalista kysymyksistä selviä muuten kuin suoraan puhumalla.

”Puutulliongelmat lakkauttivat tehtaita”

Matti Vanhanen toimi pääministerinä vuosina 2003–2010.

– Minun pääministerikauteni aikana meillä oli paljon hankaluuksia Venäjän kanssa. Silloin oli muun muassa nämä puutulliongelmat, jotka lakkauttivat tehtaita Suomessa.

Venäjä-riski kolahti itäpuun varassa kapasiteettiaan kasvattaneisiin metsäjätteihin viime vuosikymmenen lopulla, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin päätti tehdä Venäjästä houkuttelevan investointimaan määräämällä Venäjältä vietävälle puulle raskaat vientitullit. Puun tuonti Venäjältä Suomeen romahti, minkä seurauksena tehtaita meni kiinni.

Vanhanen kertoo Suomen hallituksen käyneen erittäin paljon suoria keskusteluja Venäjän kanssa. EU pidettiin samalla informoituna, koska unionilla on yhteinen tullipolitiikka.

– Mutta me emme voineet jättää meille elintärkeää asiaa pelkästään unionin asiaksi. Emme voineet luottaa siihen, että EU:n kiinnostus meille tärkeään asiaan olisi riittävä.

Sama koskee Vanhasen mukaan muita poliittisia aiheita, kuten turvallisuuskysymyksiä.

– Me toteutamme EU:n yhteistä politiikkaa, jota me olemme itse olleet mukana määrittämässä ja silloin kuin toimimme suoraan, teemme sen linjassa unionin politiikan kanssa.

Yhteistoimintamuotoja kehitettävä rinnakkain

Vanhasen mielestä Suomi parantaa parhaiten turvallisuuttaan pitkäjänteisellä ja viisaalla ulkopolitiikalla.

– Jos siinä epäonnistutaan, niin sitten tarvitaan sotilaallista puolta.

Hänen mielestään omien puolustusvoimien jatkuva kehittäminen on välttämätöntä ja huomattavasti merkittävämpää kuin nykyinen kansainvälinen puolustusyhteistyö.

EU pyrkii lujittamaan jäsenmaiden yhteistä puolustusta. Komissio ehdottaa, että puolustusteollisuutta ja alan tutkimusta aletaan tukea EU:n yhteisestä budjetista 1,5 miljardin euron arvosta vuodesta 2021 alkaen. Komissio toivoo, että EU-maat tuottaisivat yhdessä puolustusalan tarvikkeita, joita rahoitettaisiin yhteisestä puolustusrahastosta.

Myös Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö syvenee. Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist sanoi tammikuun alussa Sälenin turvallisuuskonferenssissa haluavansa syventää puolustusyhteistyötä Suomen kanssa edelleen. Puolustusliittoa ei kuitenkaan ole ministerin mukaan tulossa.

– Meidän pitää sotilaallisella puolella kehittää rinnakkain sekä EU:n puolustusulottuvuutta että kahdenvälistä puolustusyhteistyötä Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa. Yhteistyötä pitää tehdä myös Nato-kumppanuuden puitteissa.

Vanhanen korostaa, että kyseiset yhteistoimintamuodot eivät ole toisensa poissulkevia.

– Nämä eivät ole toisilleen vaihtoehtoja, eikä mikään näistä yksin anna meille sitä, mitä olemme hakemassa.

Avun antaminen ja pyytäminen

Vanhanen mainitsee lisäksi JEF-taistelujoukot, joiden kehysvaltiona toimii Britannia. Suomi liittyi viikko sitten Britannian johtamiin nopean toiminnan taistelujoukkoihin. JEF-joukkoja (englanniksi Joint Expeditionary Force) voidaan käyttää sotilasoperaatioihin missä tahansa maailmassa, myös Suomen maaperällä.

– Se lähentää kyseisten maiden armeijoiden yhteistoimintakykyä. Se on täysin linjassa sen kanssa, mitä EU:n, Naton ja Pohjoismaiden puitteissa tehdään.

Vanhanen muistuttaa, että yhteenkään näistä yhteistoimintamuodoista ei liity niin sanottua turvatakuujärjestelmää, jonka mukaan mentäisiin automaattisesti toisten avuksi hädän tullen.

– Jos meillä ei ole käytännön yhteistyötä ja emme tunne toisiamme, on hyvin vaikea kuvitella, että oikean hädän hetkellä olisi helppo neuvotella avusta.

– Mahdollisen avun antamisen tai vastaanottamisen käytännön edellytys on se, että rauhanajan oloissa on tehty sellaista yhteistyötä, joka tekee avun antamisen tai vastaanottamisen teknisesti mahdolliseksi.

Kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskeva lakipaketti astui Suomessa voimaan heinäkuussa. Suomi sitoutui jo Lissabonin sopimuksen ratifioidessaan panemaan täytäntöön EU:n yhteisvastuulausekkeen ja keskinäisen avunannon lausekkeen, jotka koskevat kaikkia jäsenvaltioita yhtäläisesti.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt