Verkkouutiset

Matti Vanhanen myöntää, että hallitusohjelman tavoitteista on luovuttu

Alkuperäiset työllisyys- ja vakaustavoitteet eivät valtiovarainministerin mukaan ole mahdollisia.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) toteaa koronaepidemian aiheuttaman kriisin luoneen tarpeen ”täsmentää” hallitusohjelmaan kirjattuja tavoitteita julkisen talouden vakauttamisesta.

– Alkuperäiset tavoitteet julkisen talouden tasapainosta sekä työllisyysasteen nostosta 75 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä eivät uusissa oloissa ole mahdollisia, Vanhanen myöntää ministeriön sivuilla julkaistussa kolumnissaan.

Oppositiosta on todettu toistuvasti hallitusohjelman pohjan pudonneen koronakriisin myötä, ja vaadittu ohjelman panemista uusiksi.

– Koronavirusta ei kukaan osannut ennakoida. Epidemia heikensi maailmantalouden näkymiä dramaattisesti. Valtio otti velkaantumalla kantaakseen sekä kuntien, ihmisten että yritysten riskejä. Epävarmuus on edelleen vahvaa. Nyt on tehtävä uusi tilannearvio ja otettava todesta uusi toimintaympäristö, Matti Vanhanen kirjoittaa.

Hänen mukaansa Suomi on pärjännyt sekä terveyden että talouden kannalta suhteellisen hyvin tähän asti.

– Siitä huolimatta julkisen talouden vakauttamisen aikajänne on arvioitava uudelleen. Vaikka suhdannetilanne muuttuu, rakenteelliset ongelmat eli ikääntyminen ja alhainen työllisyysaste ovat entiset, ministeri toteaa.

Hallituksen tuore budjetti on liki 11 miljardia euroa alijäämäinen. Valtava summa on kirvoittanut varoituksia käsistä karkaavasta velkaantumisesta. Lukua on selitetty etenkin koronavirusepidemian hoidon vaatimilla menoilla. Myös kuntien taloutta ja Veikkauksen edunsaajajärjestöjen rahoitusta tilkitään isolla rahalla.

Ei pelkillä julkisilla menoilla

Matti Vanhasen mukaan valtion velkasuhteen vakauttaminen edellyttää viiden miljardin euron sopeutusta. Se vakauttaisi velan noin 70-75 prosentiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Hallitus asettaa tavoitteen kuitenkin vuosikymmenen loppuun. Tavoitteet on pantu ”julkisen talouden kestävyystiekarttaan”.

– Hallitus seuraa tiekartan toteutumista säännöllisesti budjetti- ja kehysriihissään sekä valmistelee tarpeen mukaan uusia toimenpiteitä, jotka vahvistavat työllisyyttä, talouskasvun edellytyksiä ja kilpailukykyä sekä hillitsevät julkisten menojen kasvua. Uusi aikajänne tarkoittaa, että työtä riittää myös seuraaville hallituksille.

Valtiovarainministerin mukaan on joka tapauksessa selvää, että uskottavina ja kustannustehokkaina rakenteellisina uudistuksina ei voida jatkossakaan pitää toimia, joilla pyritään kasvattamaan työllisyyttä ja talouskasvua pelkästään julkisia panostuksia lisäämällä tai veronalennuksin.

– Julkisen talouden vakauttamista on jatkettava siis usean vaalikauden ajan. Tavoitteena tulee olla aikanaan koko kestävyysvajeen umpeen kurominen, mikä vaatisi julkisen talouden vahvistamista noin 10 miljardilla eurolla. Tämä olisi yhden vaalikauden tavoitteena äärimmäisen vaativa ja myös riskialtis.

Nopea sopeutus vaarantaisi Vanhasen mukaan kasvun edellytyksiä ja lisäisi eriarvoisuutta ja alueellista epätasa-arvoa.

– Mitä paremmin ja nopeammin julkista taloutta onnistutaan tällä vaalikaudella vahvistamaan rakenteellisilla uudistuksilla, sitä vähäisemmäksi jää tulevaisuudessa menoleikkausten ja veronkorotusten tarve.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)