Valtiovarainministeri Matti Vanhanen. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Matti Vanhanen murjaisi: Oliko viimeinen budjettiriiheni?

Valtiovarainministerin mukaan alijäämää kasvattivat testauskulut, kuntien tukeminen ja Veikkauksen tuottojen paikkaaminen.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) piti tänään torstaina budjettiriihen jälkeisen katsauksen hallituksen talous- ja veropolitiikkaan Keskuskauppakamarin suuressa veropäivässä.

Vanhanen nauratti yleisöä toteamalla puheenvuoronsa aluksi, että hänen puheessaan lukee, että hänen ensimmäinen budjettiriihensä valtiovarainministerinä saatiin päätökseen eilen.

– Tähän ei sisälly uutista siitä, oliko tämä ensimmäinen vai samalla viimeinen budjettiriiheni tässä tehtävässä, Vanhanen murjaisi.

Vanhanen totesi, että budjettiriihen kommentit ovat liittyneet pitkälti budjetin alijäämän kasvuun.

Vanhanen sanoi, että avoimuuden ja läpinäkyvyyden merkeissä ensi vuoden budjettiin on jo merkitty epidemian hoitoon liittyvät määrärahat, jotka muuten olisivat tulleet paloittain lisäbudjeteissa.

– Kun olimme tehneet päätöksiä muun muassa 30 000 testistä päivää kohti, laskimme sen koko ensi vuodelle varmuuden vuoksi, vaikka itse uskon, että emme tule tarvitsemaan sitä testimäärää ensi vuoden loppuun saakka. Se jo pelkästään tuo lähes 1,5 miljardia euroa ensi vuoden budjettiin, Vanhanen kertoi.

Lasku otetaan valtion yhteiseen piikkiin

Vanhasen mukaan testausrahojen ja kuntarahojen laittamisella budjettiin haluttiin luoda varmuutta terveydenhuollon tahoille, jotka päivittäisessä työssään tekevät ratkaisuja koronatestien tekemisestä.

– Ei saa olla sadoilla toimijoilla epävarmuutta siitä, maksaako tätä laskua joku. Tämä otetaan valtion yhteiseen piikkiin, Vanhanen sanoi.

Vanhasen mukaan se on myös pääsyy siihen, että ensi vuoden budjetin alijäämän ennustetaan olevan 3,8 miljardia euroa suurempi kuin hänen kuukausi sitten valtiovarainministerinä tekemässään budjettiehdotuksessa.

Kolmannes alijäämän kasvusta selittyy Vanhasen mukaan tuloihin liittyvillä muutoksilla.

– Me siirrämme määräaikaisesti aika merkittävän siivun yhteisöverotuotoista valtion verotuloista kunnille.

Kaksi kolmasosaa alijäämästä liittyy koronan testauskuluihin, kuntien valtionosuuksien kasvattamiseen ja Veikkauksen romahtaneiden tuottojen paikkaamiseen.

– Me haluamme turvata sen, että kansalaisyhteiskunnalle tärkeät Veikkauksen edunsaajat, sadat ja tuhannet järjestöt, saavat sen saman osuuden, jonka ne saivat edellisvuonna, vaikka Veikkauksen tuotot ennustetaan satoja miljoonia pienemmiksi kuin normivuotena, Vanhanen selvitti.

Vanhasen hallitus teki merkittävämpiä päästöratkaisuja

Vanhasen mielestä budjettiriihen keskusteluissa ristiriidat korostuvat tavattoman paljon.

Vanhanen otti esille kymmenen vuoden takaiset veroratkaisuihin, joita Vanhasen II sinivihreä hallitus teki. Valtiovarainministerinä toimi silloin Jyrki Katainen (kok.).

– Niissä oli myös todella merkittävät vähäpäästöisyyttä edistävät ratkaisut, joissa päästökysymykset otettiin veroratkaisuissa huomioon. Ne koskivat todella suuria summia, Vanhanen sanoi.

Hän vertasi kymmenen vuoden takaisia päätöksiä eilen budjettiriihessä tehtyyn päätökseen korottaa lämmityspolttoaineita sadalla miljoonalla eurolla, joka oli Vanhasen mukaan fiskaalisesti pieni kysymys ja vastaa tupakan ja alkoholin kertakorotuksia.

– Kun katsoo, kuinka intohimoinen kiista sen ympärillä saatiin ja verrataan sitä, että kymmenen vuotta sitten tehtiin paljon suurempia ratkaisuja. Jotain tässä ajassa on muuttunut, Vanhanen totesi.

Turpeen kohdalla kyse on Vanhasen laskeman mukaan noin 20 miljoonan euron veronkiristyksestä. Kiristys on samansuuruinen kuin kivihiilessä ja maakaasussa.

– Turvekysymyksessäkin ratkaisu oli se, mikä hallitusohjelmastakin on luettavissa. Ei muuta, vaikka matkan varrella kaikenlaisia muita tavoitteita siihen on sisällytetty, Vanhanen sanoi.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt