Suomi tarvitsee keskustan mukaan sellaista Euroopan unionia, jonka avulla jäsenet pystyvät pitämään puoliaan maailmanlaajuisessa kilpailussa ja vapaakaupassa, jossa vapaa liikkuvuus toimii ja joka pystyy vahvistamaan jäsenten turvallisuutta ja ratkomaaan ilmastonmuutoksen kaltaisia suuria kysymyksiä.
– Ja tarvitsemme unionin, jonka muut jäsenmaat ovat halukkaita auttamaan meitä, jos yllättäen tulevaisuudessa saisimmekin idästä satatuhatta pakolaista, jotka ovat kulkeneet Venäjän läpi kohti länttä, keskustan kansanedustaja Matti Vanhanen totesi esimerkkinä eduskunnassa keskiviikkona.
Vanhanen piti puolueensa ryhmäpuheen pääministerin ilmoitusta ajankohtaisista EU-asioista koskevassa eduskunnan täysistunnossa.
Keskustan mukaan EU:n jäsenet toivovat nykyistä toimintakykyisempää unionia ja Brexit-äänestyksen jälkimainingeissa käynnistynyt EU27:n tulevaisuustyö keskittyy kasvuun ja työpaikkoihin sekä turvallisuuteen.
– Tavoitteena on vähemmän mutta parempaa EU-sääntelyä. Yhteisiä sääntöjä on noudatettava ja sovitut päätökset on toimeenpantava. Erityisesti läheisyysperiaatetta on korostettava: päätökset tulee tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä ja käsitellä byrokratiassa alhaisimmalla mahdollisella tasolla, Vanhanen sanoi.
Hänen mielestään on selvästi sanottava, että unionista ei ole tulossa eikä kehittymässä liittovaltiota.
– Sellaiset muutokset eivät mene läpi. Tällä pelottelu sokaisee meitä näkemästä ne tarpeet, joissa unionin on todella keskityttävä olemaan suuri suurissa asioissa ja pieni pienissä asioissa.
Suuret tavoitteet
Matti Vanhasen mukaan EU:n historian tarkastelu puhuu sen puolesta, että unionin kehittämisen ratkaisee jäsenmaiden ja niiden kansalaisten tahto. Uudet EU-instituutiot eivät hänen mielestään ole ratkaisu EU:n ongelmiin. Paras oikeutus unionin toiminnalle löytyy Vanhasen mukaan suurten tavoitteiden eteen työskentelemisestä.
Hän listaa esimerkkeinä turvapaikkapolitiikan, Afrikan kehityshaasteen, sisämarkkinoiden avaamisen ja pankkiunionin nykyisen kehitysvaiheen loppuunsaattamisen.
Turvallisuuden vahvistaminen on Matti Vanhasen mukaan EU:ssa suuri kysymys.
– Pysyvä rakenteellinen yhteistyö on valtioiden välistä yhteistyötä, mutta se tehdään EU:n sateenvarjon alla. Unionin toimivaltaa ei lisätä. Yhteistyö parantaa kansallisia suorituskykyjämme ja jäsenmaiden keskinäistä yhteistyökykyä. Suomen ansiosta yhteistyöasiakirjaan saatu viittaus turvatakuulausekkeeseen vahvistaa edelleen unionia turvallisuusyhteisönä.
