Verkkouutiset

Matti Apunen: Virkakoneisto on nero keksimään tarpeita

Matti Apusen mukaan hyvinvointiyhteiskunta jatkaa paisumistaan.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan entisen johtajan Matti Apusen mukaan hyvinvointiyhteiskunta ei ole suinkaan rapistumassa, vaan laajentuu koko ajan.

Apunen on poiminut Uuden kansan edustajan käsikirjaansa lukuisia poliittisessa keskustelussa toistuvia myyttejä. Yksi niistä on väite hyvinvointiyhteiskunnan rapistumisesta.

– 70-luvun lopulta tulonsiirtojen indeksiluku on 500 ja samaan aikaan bkt:n  indeksiluku noin 250. Tulonsiirrot ovat siis kasvaneet kaksi kertaa nopeammin kuin se tuotto, josta tätä jakoa pitäisi tehdä.

– Ei voida sanoa millään sanoa, että hyvinvointiyhteiskuntaa on ajettu alas. Siis hyvinvointivaltion toimiala laajenee koko ajan. Me vaaditaan valtiota ottamaan kantaa entistä pienempiin asoihin ja kaikki muu on suurin piirtein heitteille jättöä, Apunen sanoo Verkkouutisten podcastissa.

Hänen mukaansa myytti sopii vasemmistolle. Sen ajatus lähtee siitä, että hyvä tulee valtiolta, ja keskusjohtoisuuden nimeen vannotaan.

Apunen myöntää, että myytti myy hyvin. Sen tausta on pitkällä historiassa. Tsaarinvallan jälkeen suomalaiset ihmettelivät, mitä vallallaan tekisivät. Apusen mukaan valta ja luotto annettiin keskusvirastolle.

– Suomessa on aina ollut voimakas virkamieskunta. Luotamme virkamiehiin, poliisiin ja rakastamme lakeja ja veroja. Tyypillistä Suomessa ja hyvin epätyypillistä käyttäytymistä muualla.

Apusen mukaan luottamus valtioon ja sen koneistoon ei ota huomioon, millaisia motiiveja sen omassa toiminnassa voi olla.

– Meillä on taipumus uskoa, että virkamiehet ja valtio ovat epäitsekkäitä. Kuitenkin jo 80-luvulla saatiin talouden Nobel tiedosta, että valtio on itsekäs. Tänne saakka tämä tieto ei ole vielä levinnyt. Me lähdemme siitä, että virkamiehet ja valtio ovat hyviä, koska valtio olemme me.

– Ei nähdä, että valtiolla tai virkakoneistolla on voimakas tarve pitää itseään yllä. Se on nero keksimään tarpeita, jotka pönkittävät sen olemassaoloa. Sehän on inhimillinen juttu, jota emme halua nähdä.

Apusen mukaan 2000-luvun vaihteessa sorvattu perustuslain uudistus tukee hyvinvointiyhteiskunnan sementoitumista, koska perustuslaissa perusoikeudet on nostettu erityiseen arvoon. Sen päälle tulee tiukentunut tulkinta perustuslaista ilman tietoa siitä, millä perusteella perustuslakivaliokunnassa lausuntoja antavat asiantuntijat valikoituvat ja mitkä voivat olla heidän poliittiset motiivinsa.

– Perusoikeuksiin saadaan pysäytettyä mikä tahansa uudistus. Pitäisi palata vanhempaan, ståhlbergilaiseen tulkintaan.

Kuuntele koko podcast tästä.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)