Sotilas vartioi seitsemän ihmishenkeä vaatineen itsemurhaiskun paikkaa Afganistanin pääkaupungissa Kabulissa 13. marraskuuta. LEHTIKUVA / AFP

“Matkalla kouluun pelkään itsemurhaiskuja ja sieppauksia”

Pelastakaa Lapset -järjestön selvityksen mukaan Afganistanin lapset pelkäävät ulos menemistä.

Afganistanissa jopa kaksi kolmannesta vanhemmista kertoo lastensa pelkäävän räjähdyksiä, sieppauksia tai muuta väkivaltaa koulumatkallaan, todetaan Pelastakaa Lapset ry:n tuoreessa raportissa. Järjestön tekemän kyselyn mukaan monet lapset pelkäävät jatkuvasti henkensä puolesta. Lapset eivät myöskään saa riittävää tukea päästäkseen vaikeiden kokemustensa yli.

– Matkalla kouluun pelkään itsemurhaiskuja, sieppauksia ja että joku voisi tappaa minut. Maassani on sota. Lapsia tapetaan eikä meitä suojella. Meillä ei ole kunnollisia kouluja, kertoo raportissa 10-vuotias Hemat Kabulin maakunnasta.

Neljässä Afganistanin maakunnassa toteutettuun kyselyyn osallistui 600 lasten huoltajaa ja 90 lasta. Enemmistö vastaajista kertoi, että lapset kokevat eniten turvattomuutta koulumatkallaan tai ollessaan toreilla, hallintorakennusten läheisyydessä tai tarkastuspisteillä.

‒ Tällä viikolla juhlistamme ympäri maailmaa 30-vuotiasta lapsen oikeuksien sopimusta. Afganistanissa lapset eivät kuitenkaan ole kokeneet mitään muuta kuin sotaa ja turvattomuutta. Lapset kantavat myös Afganistanin konfliktin raskaimman taakan ja heiltä evätään kaikki turvalliseen arkeen kuuluvat asiat. Sen lisäksi, että lapsia uhkaa kuolema ja vammautuminen, turvattomuus järkyttää myös lasten henkistä hyvinvointia, kertoo Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen tiedotteessa.

Pelastakaa Lasten selvityksen mukaan suuri osa lapsista kärsii masennuksen ja ahdistuksen kaltaisista oireista. Lapsille ei kuitenkaan ole tarjolla niitä palveluja, joita he tarvitsisivat.

Joillain alueilla lähes kaikki haastatellut vanhemmat kertoivat, että heidän lapsensa ovat kokeneet konfliktiin liittyviä tapahtumia. Lapset pelkäävät räjähdyksiä, ammuskelua ja helikoptereiden ääntä mennessään kouluun, käydessään toreilla tai leikkiessään ulkona. Vain vajaa kolmannes lapsista ilmoitti tuntevansa itsensä turvalliseksi koulussa. Turvattomuuden tunteet olivat yleisempiä tyttöjen keskuudessa. Monet lapset kertovat olevansa liian peloissaan edes mennäkseen ulos.

‒ Kylässämme mikään paikka ei ole turvallinen, kun taisteluja puhkeaa. Kotona on kuitenkin parempi olla kuin ulkona. Suojaudumme huoneiden nurkkiin, kertoo raportissa 14-vuotias tyttö Sar-e-Polin maakunnassa.

‒ Neljätoistavuotias veljeni oli lähellä iskua Darulamanilla. Iskun jälkeen hän oli jatkuvasti peloissaan ja ahdistunut. Kotona hän säpsähti pystyyn aina kuullessaan äänen, jopa siihen, että ovi menee kiinni, kertoo 16-vuotias tyttö Kabulista.

Kyselyyn osallistuneista vanhemmista lähes kolme neljännestä kertoo lastensa kokevan pelkoa ja ahdistusta konfliktin vuoksi. Vajaa puolet sanoo lasten olevan suruissaan pitkiä aikoja ja kärsivän univaikeuksista. Monet vanhemmat ilmoittavat lastensa vahingoittaneen itseään konfliktiin liittyvien kokemusten jälkeen. Huoltajien mukaan tällainen reaktio on yleisempää tytöillä kuin pojilla.

Vanhempien mukaan armeijan ja aseellisten oppositioryhmien väliset yhteenotot muodostavat suurimman uhan lapsille. Vaikka lapsilla olisi ilmeinen tarve saada apua, sitä ei kuitenkaan ole riittävästi tarjolla. Vanhemmista 70 prosenttia kertoi, että tukipalveluja ei ole saatavilla.

Haaranen painottaa, että lapsen oikeuksia on puolustettava kaikkialla, myös Afganistanissa. Lasten on voitava käydä koulua joutumatta pelkäämään henkensä puolesta. Peloista, ahdistuksesta ja muista mielenterveydellisistä häiriöistä kärsiville lapsille on varmistettava riittävästi tukea ja tarpeen mukaan erikoistunutta hoitoa.

‒ Suomen hallituksen pitää osaltaan toimia sen puolesta, että lapsia sodan ja konfliktien jaloissa suojellaan. Lasten oikeuksien rikkomukset tulee järjestelmällisesti tuomita ja rikkomuksiin syyllistyneiden saattamista vastuuseen tukea. Humanitaarista apua konfliktialueilla eläville lapsille pitää lisätä. Juuri lapset ovat konfliktien suurimpia kärsijöitä, mutta silti lastensuojelu ja koulutus ovat alirahoitetuimpia humanitaarisen avun sektoreita, Haaranen muistuttaa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt