Valtioneuvosto antoi torstaina asetuksen ravintolatoiminnan rajoitustoimista.
– Valitettavasti hallitus ei suostunut myöntämään yhtä lisätuntia anniskeluaikaan. Siitä olisi ollut suuri hyöty pikkujoulukauteen valmistautuville ravintoloille ja niiden työntekijöille. Koronavirus ei ole juurikaan levinnyt ruokaravintoloissa, minkä vuoksi ravintolatoiminnan rajoitukset eivät ole eduskunnan edellyttämällä tavalla välttämättömiä eivätkä oikeasuhtaisia, toteaa Matkailu- ja Ravintolapalvelut ry MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi.
Hän toteaa, että kohtuullinen taloudellinen tulos pikkujoulukaudella on välttämätön, kun ravintolat valmistautuvat normaaliaikanakin heikkoon tammi- ja helmikuuhun.
Lappi muistuttaa, että eduskunta edellytti, että ravintoloita koskevat rajoitustoimet ovat välttämättömiä ja oikeasuhtaisia.
– Siksi valtioneuvoston tulee tarkastella rajoitustoimien välttämättömyyttä ja oikeasuhtaisuutta aluekohtaisesti ja ravintolatyyppikohtaisesti. Lisäksi anniskelu- ja aukioloaikaa sekä asiakaspaikkamäärää koskevia rajoituksia voidaan asettaa vain silloin, kun ravintoloiden omavalvonta ja muut ravintoloiden koronaviruksen leviämisen estämiseksi tekemät toimet eivät ole riittäviä.
Lapin mukaan ala on pettynyt siihen, ettei valtioneuvosto ottanut rajoitustoimissa huomioon eduskunnan päätöksen henkeä.
– Esitimme hallitukselle, että kiihtymis- ja leviämisvaiheessa anniskelua olisi voitu jatkaa ruokaravintoloissa kello 23 asti eli tunnin pidempään. Valtioneuvoston tulee päättää eduskunnan päätöksen mukaisesti rajoitustoimista myös maakuntien sisällä eri tavalla. Jos osassa kunnista rajoitustoimet eivät ole välttämättömiä, sellaisissa kunnissa olevat ravintolat tulee vapauttaa kaikista rajoituksista, Lappi toteaa.
Koronavirus ei ole levinnyt juurikaan ruokaravintoloissa eikä merkittävästi yökerhoissakaan. Kiihtymisalueen maakuntien ravintoloille tehty tuore kysely osoitti, että koronavirusaltistumisia oli ollut kolmessa prosentissa ja koronatartuntoja kahdessa prosentissa ravintoloita. Ruokaravintoloissa luvut olivat vielä pienemmät.
Helsingin ja Tampereen epidemialääkärit totesivat viime viikolla Kauppalehdessä, että siihen mennessä yhtään koronatartuntaa ei ollut voitu varmuudella paikantaa ruokaravintoloihin Helsingissä ja Tampereella.
– Valtioneuvosto ja THL eivät ole edelleenkään perustelleet, miksi ravintoloiden kireät rajoitustoimet ovat välttämättömiä ja oikeasuhtaisia. Perusteluksi ei riitä se, että muuallakin Euroopassa ravintolatoimintaa on rajoitettu. Yöravintolatoiminnan ankarat rajoitukset ovat erittäin raskaita yrittäjille ja heidän työntekijöilleen, Lappi sanoo.
Suhdanne- ja työllisyysnäkymät surkeat
Matkailu- ja ravintola-alan suhdannetilanne matelee pohjamudissa Elinkeinoelämän keskusliiton aiemmin tällä viikolla julkaiseman suhdannebarometrin mukaan. Myös suhdannenäkymät ovat synkentyneet merkittävästi ja ovat lähes samalla tasolla kuin keväällä, kun ravintolat olivat kiinni.
Henkilöstön määrä on vähentynyt voimakkaasti ja sama kehitys jatkuu loppuvuonna. Palvelualojen ammattiliitto PAMin eilen julkaiseman suhdannebarometrin mukaan 61,2 prosenttia vastanneista työntekijöistä katsoi myynnin vähenemisen pääasiallisena syynä olevan hallituksen ja viranomaisten asettamat rajoitukset.
Lapin mukaan pikkujoulukauden jälkeen ravintoloille ja niiden työntekijöille koittaa kylmäävä jakso, kun tammi- ja helmikuu ovat perinteisesti vuoden surkeimmat kuukaudet.
– Kun konkurssilain väliaikaisen muutoksen voimassaolo päättyy tammikuun lopussa, uhkaavat konkurssit lisääntyä voimakkaasti. Valtioneuvoston tulisi rajoituksia määrätessään ottaa yhä enemmän huomioon myös ne erittäin negatiiviset taloudelliset vaikutukset, joita rajoitustoimet aiheuttavat ravintoloille ja niiden työntekijöille. Kun heidän taloutensa romahtaa, siitä seuraa myös inhimillistä ja henkistä kärsimystä, Lappi toteaa.
