Kokoomuksen kansanedustajat Matias Marttinen ja Anna-Kaisa Ikonen. LEHTIKUVA/EMMI KORHONEN

Matias Marttinen vetoaa yritysten yhdenvertaiseen kohteluun

Kokoomusedustajan mukaan nykylainsäädäntö asettaa yritykset eriarvoiseen asemaan.

Kansanedustaja Matias Marttinen (kok.) pitää välttämättömänä, että hallitus saa budjettiriihessä päätöksiä paikallisen sopimisen laajentamisesta koskemaan myös järjestäytymättömiä yrityksiä.

Hän on laatinut asiasta lakialoitteen, joka on perjantaihin 18.9. kello 12 saakka kaikkien kansanedustajien allekirjoitettavana.

– Kyse on yritysten välisestä oikeudenmukaisuudesta ja reilusta kilpailusta. Nykyinen lainsäädäntö asettaa yritykset eriarvoiseen asemaan sen perusteella, kuuluuko yritys työnantajaliittoon vai ei. Järjestäytymisvapauttaan käyttäneet työnantajat eivät pääse samojen sopimismahdollisuuksien piiriin kuin järjestäytyneet, Marttinen toteaa.

Nykylainsäädännössä paikallisen sopimisen kieltoja on noin 50. Ne koskevat järjestäytymättömiä yrityksiä, joita velvoittaa yleissitova työehtosopimus. Tällaisia yrityksiä on noin 50 000, ja ne työllistävät keskimäärin viisi työntekijää. Mahdollisuus paikalliseen sopimiseen on käytössä vain 20 000 työnantajaliittoon kuuluvalla työnantajalla, jotka työllistävät keskimäärin 50 työntekijää.

Marttisen mukaan mitä pienempi yritys, sitä suurempi sillä olisi tarve työpaikkakohtaisille joustoille.

– Nyt joustojen mahdollisuus on kuitenkin merkittävästi suppeampi nimenomaan pienillä yrityksillä. Tämä asettaa pk-yritykset muita huonompaan asemaan. Kyse on yritysten yhdenvertaisesta kohtelusta. Aikooko hallitus pitää yllä pieniä yrityksiä sorsivaa järjestelmää, Marttinen kysyy.

Liittoon kuuluvat yritykset saavat sopia paikallisista joustoista lain määrittämissä asioissa työntekijöiden kanssa. Työehtosopimus asettaa kuitenkin vähimmäisehdot, joiden alle ei saada mennä. Kokoomus haluaa järjestäytymättömät yritykset samojen sopimismahdollisuuksien piiriin.

– Joustot perustuvat työntekijöiden ja työnantajan väliseen sopimiseen ja ovat molempien osapuolten etu. Työntekijän asema turvattaisiin edelleen työehtosopimuksen vähimmäisehdoissa. Jos sopiminen toimii työnantajaliittoon kuuluvissa yrityksissä, miksei se toimisi liittoon kuulumattomissa, Marttinen ihmettelee.

Tuoreen Yrittäjägallupin mukaan kuusi kymmenestä pk-yrityksestä työllistäisi enemmän, jos voitaisiin sopia laajemmin paikallisesti. Suomen Yrittäjien arvion mukaan paikallisen sopimisen kieltojen poistaminen lisäisi työllisyyttä 15 000 työpaikalla.

– Säätytalolla on tässä käytössä valmis toimi, jolla katettaisiin puolet tavoiteltavasta työllisyyslisäyksestä ja tuotaisiin yritykset keskenään yhdenvertaiseen asemaan. Olisi erikoista jättää tämä mahdollisuus käyttämättä, Marttinen toteaa.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt