Konkurssihakemusta nopeammin yrityksen ongelmista kertovat ns. maksutapatiedot, joita kertyy muun muassa yrityksen saamista trattamerkinnöistä. LEHTIKUVA/JUSSI HELTTUNEN

Massiivista konkurssiaaltoa ei näköpiirissä

Suomalaisyritykset selviytyivät kevään koronapandemiasta odotettua paremmin.

Pelättyä suurta konkurssiaaltoa ole toistaiseksi näkyvissä todetaan Suomen Asiakastieto Oy:stä.

Yritysten mahdolliset vaikeudet näkyvät ensin maksuviiveinä ja pahentuessaan maksuhäiriöinä, jotka voivat johtaa jopa konkurssiin.

Maksuviiveiden määrä kasvoi alkuvuonna 20 prosenttia ja trattaprotestit lisääntyivät 30 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Maksuviiveitä oli kumulatiivisesti yli 100 000 kappaletta ja trattoja yli 30 000.

Maksuviiveet eivät johtaneet kuitenkaan vakaviin maksuhäiriöihin, sillä niiden määrä laski. Asiakastiedon analyysiyksikön esimies Pekka Liukkunen pitää kevään ja kesän torjuntavoittoa lievänä yllätyksenä.

– Koronan alkuvaiheessa näytti siltä, että kohta saattaa rytistä. Seurasimme tiiviisti koko kevään koronan vaikutuksia Datakatsauksessamme, mutta yritysten tilanne ei onneksi pahentunut, hän sanoo.

OP Ryhmän pk-yritysasiakkaiden pankkitoiminnasta vastaava johtaja Heikki Peltola jakaa Liukkusen näkemyksen.

– Yritysten maksukäyttäytymisessä ei ole näkynyt isoa muutosta. Osa yrityksistä reagoi ja sopeutti nopeasti kulujaan. Niille korona näkyy liikevaihdon negatiivisena muutoksena. Osa puolestaan ajoi seinään tai sopeutti hitaasti. Niiltä yrityksiltä häviää myös tulos. Se on jo vakavampaa, sillä Suomessa on paljon pieniä yrityksiä, joilla ei ole kassapuskureita, Peltola kertoo.

Maksuhäiriöt pysyivät kurissa, joten yritysten luottoluokitukset säilyivät lähes ennallaan helmi- ja heinäkuun välisenä aikana. Asiakastiedon Rating Alfa -luokitus yhdistää yrityksen maksutapa-, tausta- ja taloustiedot.

Vahvimmat yritykset pitivät kiitettävästi puolensa myös kevään kriisiaikana. Parhaan AAA-luokituksen saavutti heinäkuussa 2,8 prosenttia kaupparekisteriin merkityistä yrityksistä. Vahvimpien ryhmään kuuluvat myös AA+ yritykset, joita oli heinäkuussa 11,9 prosenttia.

Koronakevät ei kasvattanut myöskään heikoimpien yritysten määrää. Helmi-heinäkuussa B- ja C-luokkaan kuului vajaat kymmenen prosenttia yrityksistä.

Suurimmalla osalla luottoluokitus asettuu välille A–AA. Silloinkin riski ajautua vaikeuksiin on varsin pieni.

Konkurssiin asetettuja yrityksiä oli tammi-kesäkuussa 1 100 eli yhtä paljon kuin finanssikriisin jälkeisinä vuosina 2009–2014. Kasvu ei ole dramaattinen viime vuoteen verrattuna. Lisäksi konkurssit painottuvat alkuvuoteen.

– Joustot auttoivat. Yritykset hakivat muun muassa maksuohjelmiin muutoksia ja se lievensi äkkipysähdyksen vaikutuksia, Peltola sanoo.

Kriisi ei ole kuitenkaan ohi. Investoinnit ovat edelleen lähes jäissä ja rahoitusta tarvitaan käyttöpääoman turvaamiseksi. OP Ryhmässä yritysten luottokysyntä oli kesällä 80 prosenttia ”normaalista”.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt