Valtiosihteeri Martti Hetemäki. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Martti Hetemäki: Nykyistä sotea ei johda kukaan – tähän tulee muutos

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö huomauttaa, että nykyinen malli on johtanut kustannusten karkaamiseen ja palveluiden heikkenemiseen.

Iskekää tarkat luvut pöytään! Voitteko virkavastuulla taata, että kustannusten kasvu taittuu sote-uudistuksen ansiosta?

Valtiovarainministeriöön sataa nyt julkisia vaatimuksia sosiaali- ja terveydenhoidon uudistuksen johdosta. Oppositio ja muutama näkyvä kokoomuspoliitikko ovat vaatineet selvitystä laskelmista.

Valtiovaraininisteriön ykkösvirkamies, kansliapäällikkö Martti Hetemäki ei kuitenkaan vilauttele excel-taulukkoa. Hän nimenomaan alleviivaa, että valtiovarainministeriö ei esitä tarkkoja säästövaikutuksia, koska ”se on mahdotonta, kun toimeenpano ratkaisee lopulliset kustannukset”. Saman logiikan perusteella Hetemäki tyrmää myös kriitikoiden julkistamat laskelmat

– Miten voi jostain tulevasta järjestelmästä, sen pelkän lainsäädännön perusteella, laskea tarkasti, kun ei pysty nykyisenkään perusteella. Menot ovat olleet niin erilaiset eri puolilla maata eri aikoina, Hetemäki vastaa Verkkouutisille.

Tiedossa on, että eri puolilla maata hoidetaan sosiaali- ja terveystointa hyvin eri tavalla. Jossakin tehokkaammin, toisaalla laadukkaammin. Järjestäjiä on valtava määrä. Sairaanhoitopiirit lähettävät joka tapauksessa laskun kuntayhtymiin, jotka katselevat sivusta, miten menot ovat kasvaneet.

– Tätä järjestelmää ei ole kokonaisuutena johtanut kukaan, Hetemäki sanoo.

Kustannukset karanneet käsistä

Valtiosihteeri on mielenkiinnolla katsonut sosiaali- ja terveydenhoidon menotilastoja. Kulut ovat kasvaneet merkittävästi. Nykyinen sote pysyi Hetemäen mukaan kohtuullisen tehokkaana koko 1990-luvun, mutta sen jälkeen on mopo karannut käsistä.

– Terveydenhuollon kustannukset olivat 6,8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2000 ja 9,4 prosenttia vuonna 2015. Jos menot olisivat pysyneet sen vuoden 2000 tasolla suhteessa bkt:hen, niin meillä olisi ollut viisi miljardia matalammat menot vuonna 2015.

Hetemäen mukaan Suomen järjestelmä oli aiemmin jopa muita EU-maita tehokkaampi. Sittemmin esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan henkilöstön osuus työllisyydestä on noussut selvästi yli EU:n keskitason. Tilastot muun muassa osoittavat, että vaikkapa lonkka- ja polvileikkauksia tehtiin Suomessa vuonna 2015 henkeä kohden enemmän kuin yhdessäkään muussa Pohjoismaassa.

Miten sitten voidaan hillitä kustannusten nousua, jos samaan aikaan luvataan palveluiden parantuvan?

– Kustannukset ovat nousseet todella paljon ja siitä huolimatta monet ovat sitä mieltä, että palvelut ovat heikentyneet. Tämä viittaa siihen, että järjestelmään on syntynyt tehottomuutta. Meillä on myös suuret erot maan sisällä, vaikka otetaan huomioon väestölliset erityistekijät. Toisin sanoen meillä on paljon säästöpotentiaalia.

Maakunnille lakiin perustuva kuri

Hetemäen mukaan tuleva sote-malli antaa kustannussäästöille paljon paremman alustan kuin nykyinen.

Ensinnäkin sote-järjestäjien määrä laskee roimasti noin 190:stä 18:aan, mikä tekee johtamisesta ja teknologian hyödyntämisestä sekä parhaiden käytäntöjen soveltamisesta periaatteessa juohevampaa.

Uutta on sekin, että maakunnat joutuvat niin sanottuun kehysmenettelyn piiriin eli budjettikurin alle.

Maakunnat käyvät valtiovarainministeriön kanssa joka kevät neuvottelut, jossa pyritään ennakoimaan tulevien vuosien menokehitystä. Jos maakunnat eivät pysy raameissa, alkaa tiukempi valtiovarainministeriön johtama seuranta, joka voi johtaa arviointiryhmän, tervehdyttämisohjelman ja selvityshenkilön asettamisen kautta kriisikunnan tapaiseen lopputulokseen ja pakkoliitokseen toisen maakunnan kanssa. Tämä kaikki on kirjattu lakiin. Ainoa poliittinen päätös on lopulta pakkoliitos. Itse prosessi laukeaa automaattisesti.

– Maakunnilla on suuri intressi pysyä raamissa. Tämä (maakuntien seuranta) on tiukempi kuin kriisikuntamenettely, koska se laukeaa aiemmin. Riittää kaksi perättäistä tappiollista vuotta tai yksikin vuosi, jos saa harkinnanvaraista apua siihen, että tulot eivät riitä kattamaan menoja, Hetemäki selvittää.

Valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö aloittavat maakuntien kanssa neuvottelumenettelyn jo parin viikon kuluttua, vaikka sote-uudistuksen on määrä alkaa vuonna 2020 ja valinnanvapaus laajempana 2021.

Toimeenpano ratkaisee

Edellä kuvattua budjettikuria vieläkin oleellisempaa on Hetemäen mukaan uudistuksen käytännön toimeenpano, johon kiinnitti huomiota myös kansainvälinen arviointiryhmä pari vuotta sitten.

– Maakunnat voivat käyttää koko palveluketjun huomioivaa kannustinjärjestelmää, mikä on voinut jäädä monilta asiantuntijoilta huomaamatta. Järjestelmää käyttäen ja hyvällä johtamisella palvelut voivat olla tällöin myös parempia ja halvempia kuin, jos yksi iso julkinen tai yksityinen toimija tuottaisi kaikki asiakkaan mahdollisesti tarvitsemat sote-palvelut, Hetemäki sanoo.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt