Valtiovarainministerön kansliapäällikkö Martti Hetemäen johtaman exit-työryhmän raportin toisessa osassa arvioidaan, että Suomen velkasuhteen vakauttaminen 2020-luvun aikana vaatisi julkisen talouden vahvistamista noin seitsemän miljardia euroa.
Martti Hetemäki esitteli hallitukselle luovutettua raporttia valtioneuvoston linnassa sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhilan kanssa.
Hetemäen mukaan kriisin haasteena tulee olemaan julkisen talouden saaminen kestävälle uralle. Hän varoitti uudistamasta rakenteita keskellä kriisiä.
– On tärkeää varautua siihen, että kriisi pitkittyy ja vaikeutuu. Voi hyvin olla, että olemme valitettavasti vasta alkuvaiheessa tätä kriisiä, Hetemäki sanoi.
– Velkaantumisen taittaminen edes väliaikaisesti edellyttäisi julkisen talouden vahvistamista 7 miljardilla eurolla. Se voidaan periaatteessa tehdä kahdella tapaa – joko sopeutustoimilla eli menoleikkauksilla ja veronkorotuksilla tai rakenteellisilla uudistuksilla.
– Jos se tehtäisiin rakenteellisilla uudistuksilla ja yksistään työllisyyden parantamisella, niin meidän pitäisi lisätä työllisyyttä vähintään 240[nbsp]000 henkilöä suhteessa siihen, mikä työllisyys oli ennen koronakriisiä.
Tiedotustilaisuudessa Hetemäeltä kysyttiin sopeutustoimien aikataulusta, pitäisikö työllisyystoimia laittaa voimaan jo ensi vuodelle ja koska sopeuttaminen pitäisi aloittaa?
– Ei ole ajatus, että tehtäisiin sellaisia sopeuttamistoimia, joilla ei ole menestymismahdollisuuksia. Nyt työllisyydessä on huono vaihe meneillään. Työllisyyttä tuetaan nyt näillä elvytystoimilla. Tietysti, jos puhutaan rakenteellisista toimista, niin aika varmaan kannattaa käyttää näiden toimien valmisteluun, jotta ne ovat paremmassa suhdannetilanteessa käytettävissä ja työstä on taas kova kysyntä.
– Nyt kannattaisi käyttää aika osaamisen parantamiseen ja kaikkeen siihen, mikä lisää työmahdollisuuksia ja tuottavuutta. Uusien toimenpiteiden voimaantulo on kuitenkin eri asia.
Rajoitustoimia arvioidaan
Myös STM:n Kirsi Varhilan mukaan on selvää, että pandemia ei missään tapauksessa ole globaalisti ohi. Hänen mukaansa rajoitustoimien purkua arvioidaan koko ajan.
– Eli [arvioimme] mikä on sallittua ja miltä osin meidän pitää tehdä ehkä vähän takaisin päin vetoja. Tämä saattaa ehkä olla kuin letkajenkkaa, että mennään koko ajan eteenpäin, mutta otetaan askel sivulle, vaan ei taaksepäin. Toivottavasti näin, Kirsi Varhila sanoi.
– Rajoitusten purut ovat epävarmoja, niiden seuraaminen 2-3 viikon ajan on erittäin tärkeää.
