Verkkouutiset

Mars on ollut hyvin aktiivinen planeetta

Nykypäivän Mars näyttäytyy kylmänä ja karuna. Sen vaihtelevat pinnanrakenteet osoittavat, ettei tilanne ole aina ollut sama.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Soile Kukkosen väitöskirjatutkimuksen mukaan Mars on menneisyytensä aikana ollut hyvinkin aktiivinen planeetta. Väitöskirjassa tutkittiin Marsin vedenpurkausuomien kehitystä pienten törmäyskraatterien avulla.

Yksi monipuolisimmista Marsin aktiivisuusalueista on ollut Hellaksen allas, yli 2000 kilometriä halkaisijaltaan oleva törmäyskraatteri Marsin eteläisellä pallonpuoliskolla. Altaan itäistä reunaa leikkaavat satoja kilometrejä pitkät ja kymmeniä kilometrejä leveät kanjonit, joiden uskotaan muodostuneen lähes neljä miljardia vuotta sitten, kun pinnanalaiset jäävarastot sulivat läheisten tulivuorten aktivoiduttua.

Tutkimuksessa käytettiin pääasiassa Mars Reconnaissance Orbiter (MRO) -luotaimen ConTeXt Imager (CTX)- ja High Resolution Imaging Science Experiment (HiRISE) -kameroiden tuottamaa kuva-aineistoa, jonka tarkimmissa kuvissa jopa tuolin kokoluokkaa olevat pinnanpiirteet ovat erotettavissa.

Väitöskirjan tulokset Hellaksen altaan vedenpurkausuomilta tukevat aiempia tutkimustuloksia, joiden mukaan uomat muodostuivat suhteellisen lyhyellä aikavälillä, noin 3,4–3,7 miljardia vuotta sitten.

– Vettä vapautui uomiin selvästi useita erillisiä kertoja. Vesipulssien yhteneväinen ikä läheisten tulivuorten aktiivisuusvaiheiden kanssa viittaa siihen, että paitsi vedenpurkausuomien syntyä, myös niiden aktiivisuutta on ohjaillut tulivuoritoiminta, Soile Kukkonen toteaa väitöstiedotteessaan.

Vedenpurkausuomien toiminta hiipui lopullisesti vain noin 0,8–1,9 miljardia vuotta sitten. Pian tämän jälkeen uomien pohjat peittyivät jääpitoisella aineksella. Vaikka syynä tähän olivat pääsääntöisesti ilmastolliset muutokset, esimerkiksi törmäyskraatterien muodostuminen näyttää myös vaikuttaneen jääpitoisten muodostumien syntymiseen.

– Alue muokkaantui pienimuotoisesti myös jälkeenpäin. Merkittävimpiä näistä pinnanuudistumisprosesseista ovat olleet jääpitoisten tomulaskeumien kerrostumiset viimeisimmän kymmenen miljoonan vuoden aikana sekä tuulen toiminta viimeisimmän miljoonan vuoden aikana, Kukkonen kertoo.

FM Soile Kukkosen väitöskirja Small impact craters in crater counting – Evolution studies of the eastern Hellas outflow channels, Mars tarkastetaan 20. huhtikuuta Oulun yliopistossa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)