X
SULJE MAINOS
Marko Kilpi. LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO

Marko Kilpi: Itsemääräämisoikeus ei saa jyrätä muita perusoikeuksia

Kokoomusedustaja arvostelee mielenterveyslakia.

Kansanedustaja Marko Kilven (kok.) mukaan nykyinen mielenterveyslaki tunnistaa huonosti nuorisopsykiatrisen eli alaikäisten hoidon erityispiirteitä ja haasteita.

– Yhä useampi potilas tulee nuorisopsykiatrialle lastensuojelulaitoksesta. Nämä potilaat ovat usein käytökseltään haastavia, rajattomia, riippuvuuksia voi olla useita, kuten esimerkiksi some- ja päihderiippuvuuksia, sekä omaavat varsin heikot ihmissuhdetaidot ja motivaation hoitaa omia asioita, osallistua hoitoonsa ja käydä koulua, Kilpi sanoo tiedotteessaan.

Hänen mukaansa mielenterveyslain puutteellisuuden vuoksi osastoilla hoitaminen ja tutkiminen ovat hyvin haasteellisia, koska nämä nuoret eivät ole puheella motivoitavissa omaan hoitoonsa.

– Näkyvin ilmiö on, että potilas käyttää puhelintaan koko ajan, eikä kykene luopumaan siitä hetkeksikään. Hoitohenkilökunnalla ei ole välineitä puuttua edellä mainittuun käytökseen, koska lainsäädännössä potilaan itsemääräämisoikeus  ylikorostuu suhteessa siihen, mikä olisi muiden perustuslaissa turvattujen perusoikeuksien turvaamisen näkökulmasta perusteltua, Kilpi toteaa.

Hänen mielestään ongelmat lainsäädännössä eivät koske vain mielenterveyslakia ja nuorisopsykiatriaa, vaan samat ongelmat koskevat lastensuojelulakia ja -laitoksia.

- Tämän vuoksi lastensuojelulaitoksissa toimivalla henkilöstöllä ei ole mahdollisuuksia ja toimivaltaa asettaa huostaanotetuille lapsille riittävällä tavalla rajoja eikä käytännössä sääntöjäkään, joita heidän tulisi noudattaa, Kilpi toteaa.

Perustuslain 7 pykälässä on turvattu jokaisen oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Kilpi toteaa, että kyseessä on tärkeä perusoikeus, jonka turvaamiseen julkisella vallalla on perustuslain mukaan velvollisuus.

– Suomalaisessa perusoikeusjärjestelmässä yksi perusoikeus ei voi kuitenkaan tehdä tyhjäksi muita perusoikeuksia, kuten vaikkapa potilaan tai muun henkilön oikeutta turvallisuuteen, oikeutta riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin tai lapsen hyvinvoinnin ja yksilöllisen kasvun turvaamista. Lainsäädäntöä on kehitettävä siten, että huomio nykyistä paremmin itsemääräämisoikeuden lisäksi myös muut perustuslaissa turvatut perusoikeudet, Kilpi toteaa.

Hän on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen eduskunnan puhemiehelle.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt