Ruotsidemokraattien (SD) asema ennen syyskuun valtiopäivävaaleja näyttää hyvältä. Ruotsin yleisradioyhtiön SVT:n elokuun kannatusmittauksessa ruotsidemokraatit on kivunnut toiseksi 21,6 prosentin kannatuksellaan.
Ykköstilaa pitää sosiaalidemokraatit 24,3 prosentin kannatuksella. Osassa kannatusmittauksista on uskottu ruotsidemokraattien nousevan suurimmaksi puolueeksi sosiaalidemokraattien ohi.
Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä uskoo perussuomalaisten pyrkivän hyötymään ruotsidemokraattien menestyksestä omassa vaalitaistelussaan.
– Tietenkin perussuomalaiset yrittävät valjastaa sen tuekseen sanomalla, että ”katsokaa nyt, Ruotsissakin on tällainen näin iso käänne tapahtunut”. Hyvä tulos kielisi siitä, että ihmiset ovat alkaneet mieltää ruotsidemokraattien jo pitkään ajamat aiheet tärkeiksi ja ovat valmiita äänestämään niiden puolesta. Samanlaista herättelyä perussuomalaiset varmasti yrittävät, Markku Jokisipilä sanoo.
Jokisipilän mukaan perussuomalaisille paras tulos olisi, jos kannatusmittausten tulokset realisoituisivat vaaleissa. Ruotsidemokraattien noin 20 prosentin vaalitulos ja nousu isojen puolueiden joukkoon vaikeuttaisi Ruotsin hallituskeskusteluja.
– Puolueen kasvu aiheuttaa sen pulman, että Ruotsin blokkipolitiikka ei enää toimikaan, eikä enää pystytä muodostamaan enemmistöhallitusta. Tällaisessa tilanteessa realisoituisi kaikki se hyvä, mitä perussuomalaiset on odottanut Ruotsin vaaleista.
Ruotsidemokraattien pääsy hallitukseen on Jokisipilän mukaan hyvin epätodennäköinen lopputulema. Tutkija arvioi, että se vaatisi ”huiman poliittisen kulttuurin maanjäristyksen” Ruotsissa.
Äänestäjiä haalitaan eri suunnista
Eräänlaista muutosta poliittisessa kulttuurissa on kuitenkin jo tapahtunut, sillä nuoret eivät Ruotsissa, eivätkä muuallakaan Euroopassa enää sitoudu puolueisiin yhtä vahvasti kuin ennen. Jokisipilä uskoo, että ruotsidemokraatit pyrkii vetoamaan juuri nuoriin kampanjassaan, vaikka ensisijainen äänestäjäkunta puolueelle valuukin porvarillisten äänestäjien joukosta.
– Jokin puolueen puheenjohtaja Jimmie Åkessonissa vetoaa nuoriin. Myös osa sosiaalidemokraattien kannattajista on alkanut ainakin pohtia, onko monikulttuurisuusprojekti mennyt liian pitkälle. Maahanmuutto- ja siirtolaispolitiikassa kun on vahvasti sosiaalidemokraattien nimi kyljessä.
Jokisipilän mukaan erityisesti osa sosiaalidemokraattien miespuolisista äänestäjistä saattaa pohtia, onko jokin raja nyt ylitetty, kun autot palavat ja maan sisäinen turvallisuus on heikentynyt oleellisesti rikollisjengien takia. He saattavat haluta antaa uusille vaihtoehdoille mahdollisuuksia.
Jokisipilä ei usko, että Suomessa osa SDP:n kannattajista siirtyisi äänestämään perussuomalaisia. Vuonna 2015 SDP:n vaalitulos vaikutti kärsineen perussuomalaisten menestyksestä, mutta nyt tilanne näyttää siltä, että SDP:n suunnalta perussuomalaisten on vaikea haalia äänestäjiä.
– SDP alkaa olla sellaisissa kannatuslukemissa, joissa he ovat olleet aikaisemmin. SDP:n suunnalta siirtymää perussuomalaisten kannalle on ehkä turha odottaa, Jokisipilä toteaa.
Muiden puolueiden äänestäjien valuminen perussuomalaisten laariin on muutenkin ollut hyvin vaihtelevaa eri vaalien välillä. Vuonna 2015 äänestäjiä saatiin SDP:ltä, mutta esimerkiksi vuoden 2011 vaaleissa puolue sai kannattajia erityisesti keskustan ”vennamolaisesta” siivestä.
Veikko Vennamo irtautui keskustan edeltäjästä maalaisliitosta 1950-luvulla ja perusti Suomen Maaseudun Puolueen (SMP). Puolueen kannattajia kutsuttiin vennamolaisiksi. SMP:n seuraajaksi perustettiin perussuomalaiset vuonna 1995.
