Kansanedustaja Markku Eestilän (kok.) mukaan keskustelua hallitsevat oletetut osatotuudet eikä se tosiasia, että hyvä metsänhoito ja hakkuut lisäävät metsien kasvua ja hiilinieluja.
– Metsien vastuullinen hoito ja kasvatus on ylisukupolvinen asia. Suomen metsät voivat kasvaa tulevaisuudessa jopa 150 miljoonaa kuutiota vuodessa. Se edellyttää lisääntyviä hakkuita ja parempaa metsänhoitoa, sillä vain jalostetulla puuaineksella Suomen metsien tilavuus ja samalla hiilipitoisuus kasvaa, hän toteaa.
– Metsien kasvua ja hiilensidontaa on aina arvioitava usean vuosikymmenen aikajänteellä. Maailmaa ei pelasteta yhdessä eikä kahdessa vuosikymmenessä minkäänlaisella metsäpolitiikalla, se on luonnontieteellinen fakta. On käsittämätöntä, jos muodissa oleva lyhytjänteinen mielikuvapolitiikka ja äänestäjien kosiskelu ottavat Säätytalon hallitusneuvottelijoista yliotteen, tuskailee Eestilä.
Hän toteaa, jotta metsien kasvupotentiaali ja hiilensidontakyky saadaan maksimaalisesti hyödynnettyä, on edettävä Luonnonvarakeskuksen viitoittamalla tiellä eli hakkuita on lisättävä.
– Se tarkoittaa esimerkiksi vuosina 2025-2034 yli 90 miljoonan kuution vuotuisia hakkuumahdollisuuksia. Toteutuuko tämä taso, riippuu tietysti markkinoista ja metsänomistajista, Eestilä toteaa.
Hän muistuttaa, että vuosituhannen alkupuolen hakkuiden vertailutaso ei ole hiilinielutavoite, eikä se säätele hakkuiden tasoa.
– Suomen metsien hakkuupotentiaali on siis melkoinen ja hyvä niin, sillä muutenhan hakkuut siirtyvät sademetsiin ja muualle. Hiilivuoto EU:n ulkopuolelle on otettava vakavasti, varoittaa Eestilä.
– Jos poliitikot Säätytalolla alkavat yhtään tinkiä parhaista hakkuutavoitteista Suomen ympäristökeskuksen omituisen ulostulon innoittamina, tekevät he suuren vahingon suomalaiselle metsäteollisuudelle, viennille ja työpaikoille. Eivätkä vahingot jää siihen: suurin vahinko tullaan tekemään ilmastolle, jos mielikuvapoliittisista syistä Suomen metsien kasvupotentiaalia eli hiilensidontaa ei haluta maksimoida, varoittaa Eestilä.
