X
SULJE MAINOS
Puolan rajavartijoiden valokuvassa ovat siirtolaiset kokoontuneet rajalle Valko-Venäjän puolella. LEHTIKUVA / AFP Handout

Maria Ohisalo laajasta maahantulosta: Geneven pakolaissopimusta on noudatettava

Ministerin mukaan Suomi ”ei voi kieltäytyä vastaanottamasta turvapaikkahakemuksia ottamatta riskiä sopimusvelvoitteiden loukkaamisesta”.

Vanhempainvapaalle jäänyt sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) ehti ennen vapaataan antaa vastauksen kirjalliseen kysymykseen laajamittaisen maahantulon torjunnasta. Sen olivat jättäneet 17 kokoomuksen kansanedustajaa Heikki Vestmanin johdolla.

Edustajien kysymyksessä haluttiin tietää muun muassa ”katsooko hallitus, että Suomella olisi laajamittaisen maahantulon tilanteessa kansainvälisen oikeuden perusteella mahdollisuus sulkea Suomen raja tilapäisesti ja estää turvapaikkahakemusten jättäminen vai varautuuko hallitus vastaanottamaan kaikki turvapaikkaa hakevat määrästä riippumatta”.

Ministerin pitkässä vastauksessa todetaan, että turvapaikanhakijoiden määrä ”voi kuitenkin muuttua nopeastikin, ja se edellyttää tilanteen huolellista seurantaa sekä riittävää valmiutta ja varautumista”.

– Suomen on turvapaikkahakemusten käsittelyssä ja hakijoiden kohtelussa noudatettava Geneven pakolaissopimusta, EU:n määritelmä-, menettely- ja vastaanottodirektiivejä, EU:n vastuunmäärittämisasetusta, perustuslakia ja ulkomaalaislakia. Myös EU:n perusoikeuskirjan 18 artiklassa todetaan oikeus turvapaikkaan Geneven pakolaissopimuksen mukaisesti, Maria Ohisalo toteaa vastauksessaan.

– Jokaisella vainon kohteeksi joutuneella on oikeus hakea turvapaikkaa. Suomi ei siten voi kieltäytyä vastaanottamasta turvapaikkahakemuksia ottamatta riskiä sopimusvelvoitteiden loukkaamisesta. Palautuskielto on johdettu Euroopan ihmisoikeussopimukseen kirjatusta oikeudesta elämään ja kidutuksen kiellosta, joista ei voi poiketa edes sodan tai kansakunnan elämää uhkaavan yleisen hätätilan aikana, hän jatkaa.

Ohisalon mukaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on toisaalta katsonut, että myös turvapaikanhakijoiden maahanpääsy ”voidaan tietyissä tilanteissa estää, mikäli he pyrkivät maahan luvattomasti muun kuin virallisen rajanylityspisteen kautta”.

– Tämä kuitenkin edellyttää, että heidän käytettävissään olisi tosiasiallisesti ollut laillinen reitti maahan pääsemiseksi.

– Vaikka EIT on viimeaikaisessa oikeuskäytännössään huomioinut Euroopan valtioiden vaikean tilanteen maahanmuuttovirtojen hallinnoimisessa erityisesti yhdistettynä alueen talouskriisiin, se on katsonut, etteivät nämä seikat vapauta sopimusvaltioita velvoitteesta kunnioittaa palautuskiellon periaatetta.

Ohisalon mukaan ”huomioitavaksi tulee myös Suomea sitova EU-lainsäädäntö, jonka mukaan jäsenvaltioilla on selkeä velvoite käsitellä sen rajalla, alueella tai kauttakulkualueella tehty kansainvälistä suojelua koskeva hakemus”.

Sisäministeri siteeraa lisäksi rajavartiolakia. Sen mukaan valtioneuvosto voi päättää rajanylityspaikan sulkemisesta määräajaksi tai toistaiseksi, jos sulkeminen on välttämätöntä vakavan yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheutuvan uhan torjumiseksi.

– Vakavan uhkan edellyttäessä välittömiä toimia jäsenvaltio voi 28 artiklan mukaan poikkeuksellisesti palauttaa sisärajavalvonnan välittömästi enintään 10 vuorokauden ajaksi.

– Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu ei itsessään ole sellainen uhka, jolla sisärajat voitaisiin ottaa valvontaan, mutta tapahtumiin liittyvät muut ilmiöt voivat ylittää arvioinnissa kyseisen uhkakynnyksen.

Hallitus on Maria Ohisalon mukaan tehnyt ja on edelleen valmistelemassa toimenpiteitä vahvistaakseen Suomen varautumista laajamittaiseen maahantuloon. Sisäministeriössä on hänen mukaansa parhaillaan valmisteilla kahteen eri kokonaisuuteen liittyviä lakimuutoksia, jotka tukisivat valmiutta laajamittaisen maahantulon tilanteessa.

– Ensinnäkin valmistelussa on ehdotus muutoksista lakiin säilöön otettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä, jonka myötä laajamittaisen maahantulon tilanteessa säilöönottoyksiköissä voitaisiin käyttää ohjaus- ja valvontatehtäviin tilapäisesti myös muuta kuin virkasuhteista henkilöstöä.

– Toisena kokonaisuutena valmistellaan säännöksiä, jotka liittyvät Euroopan unionin turvapaikkaviraston tuen käyttämiseen laajamittaisen maahantulon tilanteessa. Uutta turvapaikkavirastoa koskeva EU-asetus tulee voimaan arviolta alkuvuonna 2022.

Ohisalon mukaan ”hallitus suhtautuu tilanteeseen äärimmäisen vakavasti ja on jo aiemmin pantu (sic) vireille valmiuslain muutosta koskevan hankkeen, jossa on tarkoitus käsitellä myös laajamittaista maahantuloa ja hybridivaikuttamista maahantulijoita ohjaamalla. Koska akuutti hybridivaikuttaminen kohdistuu koko Euroopan unioniin, ratkaisuja on haettava myös ja ensisijaisesti EU-tasolla”.

– On myös muistettava, että lainsäädännön ohella hybridivaikuttamiseen vastataan erityisesti ulkopolitiikan ja diplomatian keinoin.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt