Maria Ohisalon mukaan ilmastonmuutoksen torjunnan vaatimat talouden ja yhteiskunnan muutokset tarkoittavat, että sekä Suomen että Euroopan unionin talouspoliittisia sääntöjä pitäisi tarkastella uudella tavalla.
– Siksi, että ilmastonmuutos on jo täällä, ja meidän tehtävämme on hidastaa sen etenemistä ja säilyttää tämä pallo elinkelpoisena myös meidän jälkeemme tuleville, vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Ohisalo kirjoittaa blogissaan.
– Meidän on rakennettava yhteiskuntamme uusiksi. Asuminen, liikkuminen, ruoantuotanto ja moni muu on pystyttävä jatkossa tekemään kestävämmin, hän jatkaa.
Ilmastonmuutoksen torjuminen ja muukin kansainvälisessä kilpailussa pärjääminen vaatii Maria Ohisalon mukaan nykyistä paljon enemmän tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa eli TKI-toimintaa. Tässä Suomi on hänen mukaansa jäämässä jälkeen muista. Tilanteen korjaaminen taas nielee rahaa.
– Jotta TKI-panostukset saadaan nousuun, myös valtion pitää olla asiassa aktiivinen. Suomella on tavoite nostaa TKI-toiminta neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Se vaatii valtiolta jättimäisiä lisäinvestointeja, joita on vaikeaa ellei mahdotonta toteuttaa ilman lisävelkaa, Ohisalo kirjoittaa.
Hän kysyy, onko Suomella ”rohkeutta uudistua, vaikka se maksaisi”.
– Minusta on selvää, että Suomella täytyy sitä rohkeutta olla. Käytännössä tämä vaatii sitä, että uudistamme tapaamme käsitellä valtiontalouden kehyksiä. Perustellut ilmasto- ja TKI-investoinnit tulisi käsitellä erilaisina menoina kuin juoksevat kulut. Sellaisina, joita varten lisävelka voidaan hyväksyä joko kehyksen ulkopuolisena menona tai muuten huomioida se kehystä korottavasti, Maria Ohisalo kirjoittaa.
Hän jatkaa, etteivät kehysjärjestelmän uudistustarpeet myöskään lopu tähän.
– Jatkossa kehysmenettelyssä tulisi paremmin huomioida myös muutokset verojärjestelmään vaalikauden aikana. Tämä mahdollistaisi esimerkiksi sen, että kehykset eivät rajoittaisi saastuttamiseen kohdistuvien veronkorotusten kompensointia ihmisille ja yrityksille.
Yritykset ovat Ohisalon mukaan ratkaisevassa roolissa ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta tarvitsevat valtiota houkuttelemaan niitä investoimaan Suomeen ja tähän maanosaan.
– Tai toki aina voimme vain katsoa sivusta, kuinka suurvallat kyllä käärivät voitot, kun ostamme heidän innovaatioitaan ja kestäviä tuotteitaan.
Ohisalo arvostelee myös ”aiheetonta velkapelon lietsontaa”. Se on hänen mukaansa yhtä perusteetonta kuin täysi huolettomuus valtionvelan suhteen.
– Meidän on löydettävä se keskitie, jossa pystymme tekemään sen, mikä on oikein paitsi ympäristön ja tulevien sukupolvien kannalta, myös maamme kestävän talouden rakentamiseksi ja uusien työpaikkojen ja hyvinvoinnin luomiseksi. Samaa keskustelua on käytävä myös EU:n tasolla.
– Suomen ei pidä olla sinisilmäinen. Jos koko maailma ottaa halpaa velkaa taloutensa uudistamiseen, kannattaako meidän todella jäädä katsomaan sivusta?
Sisäministerin lausunnot heijastelevat pääministeri Sanna Marinin (sd.) jo muutamaan otteeseen väläyttämää kehysmenettelyn uudistamista. Tätä pääministeri on perustellut massiivisella vihreiden investointien tarpeella. Niitä pitäisi hänen mukaansa tehdä tulevaisuudessa velaksi.
