Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n mukaan ravintoloita ja tapahtumia ei voida rajoittaa yksin ilmaantuvuuslukujen perusteella.
Valtioneuvosto on ilmoittanut tekevänsä torstaina päätökset ravintoloiden siirtämisestä perustasolta kiihtymisvaiheen rajoituksiin niissä maakunnissa, joiden koronakoordinaatioryhmät esittävät sitä tänään.
Valtioneuvosto on ilmoittanut, että tällaisia maakuntia voisivat olla Varsinais-Suomi, Päijät-Häme ja Kymenlaakso. Kiihtymisvaiheessa ruokaravintoloilla olisi oikeus ottaa sisätiloihin enintään 75 prosenttia asiakkaita ja anniskelupainotteisilla ravintoloilla 50 prosenttia. Anniskelu tulisi lopettaa klo 24.00 ja ravintolat sulkea klo 01.00.
– Pahiten kriisi ja rajoitustoimet ovat kohdelleet naisvaltaisia toimialoja. Uudet rajoitukset iskisivät voimakkaasti ravintola-alan yrittäjiin ja työntekijöihin, jotka ovat olleet koronan uhreja vuoden 2020 maaliskuusta lukien. Koronavirus on levinnyt nuorten keskuudessa, esimerkiksi yökerhoissa ja yksityisjuhlissa herkemmin tarttuvan deltavariantin takia. Sairaalahoidon ja tehosairaanhoidon tarve on kasvanut vain vähän. Myös rokotukset etenevät, ja riskiryhmillä on jo täysi rokotesuoja, toteaa MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi tiedotteessa.
– Siitä huolimatta valtioneuvosto aikoo tehdä päätöksiä vain ilmaantuvuuslukujen perusteella. Näyttää siltä, että valtioneuvosto aikoo luovuttaa tosiasiallisen päätösvallan alueellisille koronakoordinaatioryhmille. Kuinka kauan valtioneuvosto aikoo jatkaa tällaista päätöksentekoa piittaamatta valtavista taloudellisista ja henkisistä vahingoista, joita koronakriisi ja rajoitustoimet ovat aiheuttaneet ravintola- ja tapahtuma-alan yrittäjille ja työntekijöille, Lappi kysyy.
Hänen mukaansa perustuslain suojaamia elinkeinovapautta ja työntekijän oikeutta työhön ei voida rajoittaa, jollei se ole välttämätöntä ja oikeasuhtaista. Valtioneuvostolla ja aluehallintovirastoilla on velvollisuus tartuntatautilain nojalla ottaa huomioon myös muita näkökohtia kuin ilmaantuvuuslukujen kasvu.
Tilanne näytti vielä kesäkuun puolessa välissä lupaavalta ravintoloiden ja tapahtuma-alan osalta. Heinäkuun alusta lukien rajoitukset olisivat poistumassa koko Suomessa.
– Tilanne muuttui kuitenkin jalkapallon EM-kisoista Venäjältä palaavien takia. KymSote päästi 800 henkilöä palaamaan vapaasti Suomeen. Osa palaavista henkilöistä laiminlöi karanteenin ja muut koronaturvallisuustoimet, minkä vuoksi deltavariantti pääsi leviämään Suomeen. Yksittäisten henkilöiden vastuuttoman käytöksen takia tuhannet ravintola- ja tapahtuma-alan yrittäjät ja työntekijät ovat joutuneet sijaiskärsijän asemaan. Näyttääkin siltä, että valtioneuvoston on helpompi rajoittaa ravintola- ja tapahtuma-alan toimintaa kuin päättää keinoista, joilla puututaan vastuuttomasti käyttäytyvien henkilöiden toimintaan. Tämä ei ole oikeudenmukaista, Lappi sanoo.
Kokoustoiminta pysähdyksissä yli vuoden
Osassa Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Päijät-Hämeen kuntia tapahtumat ovat kiihtymisvaiheen rajoitusten piirissä. Sisätiloissa järjestettävissä tilaisuuksissa on kahden metrin etäisyysvaatimus osallistujien välillä.
Se tekee Lapin mukaan tilaisuuksien järjestämisestä käytännössä taloudellisesti mahdotonta. Jos myös muita maakuntia siirtyy kiihtymisvaiheen rajoitusten piiriin aluehallintovirastojen päätöksellä, myös näissä maakunnissa järjestettävä tapahtumatoiminta muuttuu taloudellisesti kannattamattomaksi.
– Kongressi- ja messualan yritykset sekä hotellit, kylpylät ja ravintolat ovat tapahtumien järjestämisen ammattilaisia. Kuitenkin niitä ovat koskeneet erittäin ankarat rajoitustoimet jo viime vuoden maaliskuusta lukien. Alan yritysten liikevaihto on pudonnut rajoitustoimien takia 80–90 prosenttia normaalista. Uusien maakuntien siirtämiselle kiihtymisvaiheen rajoitusten piiriin ei ole oikeudellisia perusteita. Myös tapahtumatoiminnan kokoontumisrajoitukset tulisi purkaa, Lappi vaatii.
Kantelu KymSoten toiminnasta
MaRa tekee kantelun Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän KymSoten riittämättömistä koronatoimista Vaalimaan raja-asemalla. KymSoten alimitoitetun resurssoinnin takia 800 EM-kisoissa käynyttä matkustajaa päästettiin Suomeen vapaasti.
– KymSote on perustellut terveystarkastusten epäonnistumista riittämättömillä tiedoilla matkustajien määrästä. Tosiasiassa KymSoten ja muiden viranomaisten tiedossa oli, että kisoista palaaminen painottuu tiistaipäivään ja -iltaan 22. kesökuuta. Siitä huolimatta ruuhka-aikana paikalla oli selvästi riittämätön määrä henkilökuntaa. KymSoten laiminlyöntien seurauksena oli ylilääkärin myöhemmin kuvailema juhannuspommi, joka käänsi tartunnat kasvuun ja toi deltavariantin Suomeen.
– Tämän takia Uudenmaan maakunnan ravintola- ja kokoontumisrajoitukset jäivät kireiksi ja osassa Varsinais-Suomen ja Päijät-Hämeen kuntia tapahtuma-alan rajoituksia kiristettiin. Nyt näyttää siltä, että myös muiden maakuntien ravintola- ja kokoontumisrajoituksia kiristetään. Toimialan yrityksille aiheutuvat myynnin menetykset ovat vähintään useita kymmeniä miljoonia euroja yksin Uudellamaalla, Lappi sanoo.
Valtioneuvoston valmisteltava uusi kustannustukipaketti
Valtioneuvosto ja aluehallintoviranomaiset rajoittavat edelleen matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan yritysten liiketoimintaa.
Lapin mukaan valtioneuvostolla on velvollisuus laatia uusi kustannustukipaketti, joka korvaa yrityksille aiheutuneita vahinkoja niin kauan kuin julkinen valta rajoittaa elinkeinovapautta.
– Uuden tukipaketin valmisteleminen nopeasti on erittäin tärkeää. Uudesta tukipaketista tulee poistaa vaatimus vähintään 30 prosentin liikevaihdon alenemisesta tai sitä tulee ainakin alentaa. Jo esimerkiksi 25 prosentin liikevaihdon aleneminen rajoitustoimien seurauksena on merkittävä etenkin, kun kriisi on jatkunut jo 16 kuukautta. Yritykset eivät pysty kantamaan rajoitustoimista aiheutuvia kiinteitä kustannuksia, koska niiden taloudellinen tilanne on niin heikko, Lappi sanoo.
