Mikkelin ev.lut. hiippakunnan piispa Seppo Häkkisen kolumni Maltillinen kristitty – piilokristitty? on julkaistu Itä-Häme -lehdessä. Piispa käsittelee viime aikoina näkemiään ilmaisuja ”maltillinen kristitty” ja ”matalan profiilin kristitty”, jotka ovat tässä tapauksessa liittyneet kielteisiin turvapaikkapäätöksiin.
Piispa Häkkisen mukaan ”maltillisen kristityn tai matalan profiilin kristityn käsitteet viittaavat käytännössä siihen, että ei-suvaittua vakaumusta tai uskontokuntaa edustavan odotetaan piilottavan vakaumuksensa lähtömaassaan. Hänet voidaan palauttaa maahansa, kunhan pitää uskonsa omana tietonaan.”
– Kuvastaako ”maltillisen kristityn” ajatus laajemminkin yhteiskunnassamme vallitsevaa ilmapiiriä uskontoja ja uskovia ihmisiä kohtaan?, piispa kysyy.
– Suomalainen ilmaisee uskoaan maltillisesti. Omasta uskosta ei ole tapana elämöidä. Mutta kun vähän pintaa raapaisee, tulee näkyviin henkilökohtainen usko. Uskonto nivoutuu kulttuuriimme ja arjen elämään niin itsestään selvästi, että sitä emme aina huomaa.
Suomen juuret kristittynä luterilaisena maana näkyvät piispan mukaan lainsäädännössä, arvostuksissamme ja kehittymisessä tasa-arvoiseksi oikeusvaltioksi ja hyvinvointiyhteiskunnaksi.
– Ongelmalliseksi ”maltillisen kristityn” malli tulee, jos se sisältää ajatuksen siitä, ettei uskonto saisi näkyä tai vaikuttaa julkisessa tai yksilön elämässä. Valitettavasti viitteitä tähän suuntaan kulkevasta kehityksestä on Suomessakin nähtävissä.
Hänen mukaansa uskonnonvapaudesta on huolehdittava myös omassa maassamme.
– Maltillisen kristityn oireyhtymä kertoo yhteiskunnan uskontoallergiasta. Uskonto on niin kauan hyväksyttyä, kun se on hajutonta, väritöntä ja mautonta, kun se ei näy eikä kuulu eikä vaikuta jokapäiväisessä elämässä, Häkkinen kuvailee.
– Tällainen käsitys uskonnosta ja uskon merkityksestä ihmiselle on irvikuva. Usko on toivoa tuova, elämää kannattava voima, joka näkyy ja vaikuttaa. Lamppua ei piiloteta vakan alle, vaan lampunjalkaan, jotta se voi loistaa, hän siteeraa Matteuksen evankeliumia.
