Verkkouutiset

”Maanpuolustukseen ei kuulu etuilu eikä lusmuilu”

Yleisen asevelvollisuuden kestävyydestä kannettiin huolta eduskunnassa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Eduskunta puhui keskiviikkona maanpuolustustahdosta. Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) sanoi vastauksessaan ryhmäpuhujille painottavansa kokoomuksen Sofia Vikmanin tavoin, että vaikka kansalaispalvelu mainittiin puheissa muutaman kerran, ei yleisen asevelvollisuuden pakottavuudesta ”voida tinkiä piiruakaan eikä sen vaihtoehtona voi olla kansalaispalvelus”.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja kokoomuksen Ilkka Kanerva puolestaan lainasi puolustusministeriä todeten aseellisesta maanpuolustuksesta, että siitä ”meillä ei ole varaa palaneen puupenninkään vertaa tinkiä”.

Keskustan Mikko Savola sanoi hieman havahtuneensa vihreiden puheenvuorossa viitattuun ajatukseen, jonka mukaan tulisi siirtyä jollain tavalla valikoivaan asevelvollisuuteen.

– Tästä on vaarallisia esimerkkejä länsinaapuristamme Ruotsista, jossa on nyt yritetty palauttaa asevelvollisuutta, siinä onnistumatta niin kuin pitäisi tehdä, Mikko Savola sanoi.

Vihreiden ryhmäjohtaja Krista Mikkosen mukaan maanpuolustustahtoa ”ei voi liittää vain perinteisiin ja ajatella että sitä kautta maanpuolustustahtoa lisätään”.

– Ennen kaikkea meidän on huolehdittava, että yhteiskuntamme on tasa-arvoinen ja kaikki kokevat tämän omakseen, Krista Mikkonen sanoi.

– Meidän pitäisi löytää myös keinoja, joilla maanpuolustusta voidaan laajentaa. Sen takia tämä ajatus kansalaispalvelusta on mielestäni selvittämisen arvoinen. Mutta toki meidän täytyy myös huolehtia siitä, että meillä on asevelvollisuus ja saamme sinne sekä miehet että naiset, halukkaat, parhaat kyvyt käyttöön, ja sitä myötä me voimme ajatella että sitä kohtaa voidaan tehdä myös hieman nykyistä valikoivammaksi, Mikkonen jatkoi.

Sdp:n Eero Heinäluoman mukaan Suomen turvallisuusratkaisut ovat saaneet laajan hyväksynnän ”ja myös korkean arvostuksen, ja siihen että me huolehdimme omasta puolustuksestamme myös luotetaan laajasti”.

– Tämän järjestelyn kivijalkoja on kaksi. Toinen on kansalaisten yleinen vahva maanpuolustustahto, ja sitten siihen välttämättä liittyen yleinen asevelvollisuus, Eero Heinäluoma sanoi.

Heinäluoman mukaan turvallisuusasemamme olisi aivan uudenlaisessa tilanteessa, jos yleinen maanpuolustustahto laskisi eikä yleinen asevelvollisuus säilyisi niin suosittuna kuin se nyt on. Suomen puolustuskykyyn ei voitaisi enää luottaa samalla tavalla. Siksi yleisen asevelvollisuuden kestävyyteen täytyy hänen mukaansa todella paneutua.

Keskustan Seppo Kääriäisen mukaan paljon käytetty lause on, että maatamme puolustetaan jos tai kun se on puolustamisen arvoinen ja jos se on kansalaisilleen oikeudenmukainen.

– Siitä johtuen se on niin, että oikeudenmukaisuuteen ei kuulu etuilu eikä myöskään lusmuilu. Meillä on rakennettava yhdessä sellaista Suomea, jonka täällä asuva kokee sekä asiasyillä että tunnesyillä omaksi isänmaakseen ja sen takia myös haluaa puolustaa omaa maatamme.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)