X
SULJE MAINOS
LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Anssi Kujala: Maakuntien verotusoikeus kiristäisi työn verotusta

Maakuntien verotusoikeus on varsin merkittävä ja periaatteellinen kysymys, kirjoittaja huomauttaa.

Kuntavaaleista näyttää tulleen todelliset verovaalit. Hyvä niin, sillä äänestäjillä on oikeus tietää puolueitten kannat verotukseen. Kuvaavaa oli, kun Ilta-Sanomien toimittaja Timo Haapala grillasi haastattelussaan vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonia luetellen kaikki verot mitä vasemmistoliitto olisi valmis korottamaan. Niitä oli useita. Myös pääministerin esitykset pääomaverosta hämmentävät jopa omien kannattajien keskuudessa.

Eniten kuitenkin kalistellaan maakuntaverosta. Maakuntien verotusoikeus on varsin merkittävä periaatteellinen kysymys ja laajakantoinen verojärjestelmän muutos. Veron käyttöönotto johtaisi todennäköisesti verotuksen kiristymiseen. Tuon tässä esiin joitakin näkökulmia aiheeseen. Käytän mahdollisista hyvinvointialueista maakunta-nimitystä.

Mahdollisesti tulevilla maakunnilla on lainsäädännöllä rajoitettu toimivalta (ei yleinen kuten kunnilla). Aiempien kokemuksienkin mukaan veronkanto-oikeus soveltuu hyvin harkinnanvaraisiin tehtäviin. Sen sijaan perusoikeuksien turvaamiseen (sote-palvelut) verotusoikeus soveltuu huonosti, koska perusoikeuksia ei juuri voi rajoittaa paikallisin päätöksin ja niiden tulee olla alueellisesti yhdenvertaisia.

Sipilän hallituksen aikana päädyttiin toteuttamaan valtion rahoitukseen perustuva ratkaisu, jossa annetaan maakuntahallinnolle budjettirajoitteet ja lainsäädännön puitteissa autonomia päättää voimavarojen kohdentamisesta ja toiminnastaan. Näyttää siltä, että nyt hallituksen esityksessä budjettirajoitteita ei riittävästi ole.

Keskustelussa on tiedostettava ja tuotava esiin maakuntaverotusta puoltavat seikat. Näitä on esimerkiksi se, että liian yksityiskohtaisessa valtionohjauksessa alueellinen itsehallinto voi jäädä merkityksettömäksi. Maakunnan oman kustannusvastuun korostaminen voisi hillitä kustannuskehitystä. Maakunnan veronkanto-oikeus voisi myös edistää aluehallinnon tilivelvollisuutta äänestäjiä kohtaan. Tämä taas voisi edistää hallinnon tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä. Maakuntaveroa puoltaisi siis se näkökulma, että valta ja vastuu, rahoitus ja järjestäminen olisi ”samoissa käsissä”.

Oleellista on kuitenkin estää verotuksen kiristäminen. Maakuntavero haittaisi verotuksen kokonaisuuden hallintaa, koska päätösvalta hajautuisi kolmelle tasolle. Kuntavero ja maakuntavero myös kohdistuvat täysimääräisesti työhön. Jos maakuntien rahoitus perustuisi osin maakunnan verotusoikeuteen, tarvittaisiin monimutkainen tasausjärjestelmä. Tällöin samat ongelmat, jotka ovat olleet kuntien valtionosuusjärjestelmässä, siirtyisivät maakuntatasolle.

Joka tapauksessa se toisi mukanaan uuden verotason (valtio, kunta ja maakunta). Kuntavero ja maakuntavero kohdistuvat täysimääräisesti työhön. Tähän verotusoikeuteen sisältyy riski talouskasvun ja työllisyyden kannalta haitallisesta tuloverotuksen kiristymisestä.

Myös hallitus on luvannut, että sote-uudistuksen yhteydessä huolehditaan siitä, että kenenkään työn verotus tai kokonaisveroaste eivät uudistuksesta johtuen nouse. Lupauksesta on pidettävä kiinni ja sitä ei voida maakuntaveron käyttöönottamisella taata.

Jyrkkä ei uusille verotasoille, joilla ei ole laajaa yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä.

Anssi Kujala

Anssi Kujala

Anssi Kujala on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt