Uudenmaan liiton muutosjohtaja Markus Sovala. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Maakunnille uusi nimi, ei rysäytetä valinnanvapautta – tässä sote-ratkaisu?

Uudenmaan liiton muutosjohtajan mukaan ei ole realistista, että Uusimaa saisi säästettyä miljardin sote-kustannuksissa.

Uudenmaan liiton muutosjohtaja Markus Sovalan mielestä sote- ja maakuntauudistuksessa kannattaisi hakea kompromissia opposition kanssa.

– Jos maakuntauudistus halutaan läpi, sen taakse on koottava laajempi tuki, Markus Sovala kirjoitti Twitterissä.

Sovala kertoo Verkkouutisille, että hänen näkemyksensä perustuu arvioon siitä, että uudistuksella ei ole kohta hallituksen voimin enää enemmistön tukea.

– Jos opposition kanssa neuvotellaan, pitää hakea kompromissia, hän toteaa.

Sovalan hahmottelema kompromissi koostuisi kolmesta osasta. Ensiksi hänen mielestään pitäisi saada perusmalli kasaan.

– Täytyy vääntää rautalangasta, että maakunta on oikeudellinen pohja, jolle sote-uudistus tehdään. Sellaista vaihtoehtoa ei ole, että tehdään sote, mutta ei maakuntia.

Heti perään hän lisää, että toki toinen vaihtoehto olisi tehdä uudistus valtion viraston pohjalta, mutta tällä aikataululla se olisi liian radikaali muutos suunnitelmiin.

– Hoidetaan mystiikka pois maakunnista. Vaihdetaan vaikka nimi itsehallintoalueeksi, jos se helpottaa, Sovala ehdottaa.

Rahoitusleikkuri pitäisi purkaa

Toiseksi Sovalan mielestä maakunnille pitäisi antaa mahdollisuus päättää valinnanvapauden aikataulusta ja askelluksesta.

Kolmanneksi hänen mielestään pitäisi purkaa tai lieventää rahoituslain leikkuria, jolla kustannussäästöjä haetaan.

Hallitus tavoittelee sote-uudistuksella kolmen miljardin säästöjä. Koska Uusimaa edustaa 30 prosenttia Suomesta, se tarkoittaa Sovalan mukaan miljardin euron säästöjä Uudellamaalla.

– Kun katsoo asiaa toteuttamisen näkökulmasta, miljardi euroa säästöjä Uudeltamaalta ei ole realistista.

Hän tähdentää, että Uuteenmaahan kohdistuva miljardin euron säästöpaine ei tule sote-uudistuksesta, vaan se on osa hallitusohjelman säästöjä. Sovalan mukaan vastaava leikkuri voitaisiin toteuttaa vaikka kuntien valtionosuuksin.

Sovalan mukaan valinnanvapaus ei välttämättä aiheuta kovin isoja kustannuksia pidemmällä aikavälillä, mutta jos valinnanvapaus otetaan käyttöön ”rysäyttämällä”, maakunta ei pysty supistamaan omaa tuotantoaan niin nopeasti kuin asiakkaat vaihtavat julkiselta yksityiselle puolelle ja päällekkäinen tuotantokapasiteetti aiheuttaa kustannuksia.

Fiksuinta Sovalan mielestä olisi, että valinnanvapauden käyttöönoton aikataulua ei kirjattaisi lakiin, vaan maakunta saisi itse päättää siitä.

– Markkinaa avataan ja jos se menee turvallisesti ja hyvin, sitä voitaisiin aika nopeasti avata lisää. Olisi arjen harkintaa, miten se tehdään.

Maakunnille enemmän harkintavaltaa

Sovalan mielestä valinnanvapaus on hyvä menetelmä parantaa asiakastyytyväisyyttä, mutta se ei välttämättä ole yhteensopiva kustannussäästöjen kanssa.

– Jos ja kun halutaan yksityistä tuotantoa lisätä, se olisi kustannustehokkainta tehdä kilpailuttamismenettelyllä.

Valinnanvapauslaista saisi kuitenkin Sovalan mielestä toimivan ”aika pienillä” muutoksilla.

– Annetaan maakunnalle mahdollisuus käyttää asiakassetelissä harkintaa, milloin maakunta myöntää niitä ja milloin ei.

Sote-keskusten osalta markkinan avautumisen vauhdin pitäisi olla maakunnan säädeltävissä.

– Voisi olla järkevää aloittaa ulkoistuksilla ja vasta kun tilanne on vakiintunut, otettaisiin käyttöön vapaa listautuminen asiakkaaksi.

Eilen Hyvinvointialan liiton järjestämässä keskustelutilaisuudessa Sovala sanoi, että jos huomenna torstaina julkitulevaa hallituksen valinnanvapauslakiesityksestä ei ole korjattu, Uudenmaan liitto lobbaa eduskunnassa perustuslakivaliokuntaa myöten lakiin näitä samoja muutoksia, joilla maakuntajärjestäjä saisi liikkumatilaa.

Perustuslakivaliokuntaakin voi lobata

Sovala sanoo, ettei hän ole koskaan lobannut perustuslakivaliokuntaa, mutta ”kai niitäkin voi lobata”.

Hän kertoo selvittäneensä, että asian käsittely etenee perustuslakivaliokunnassa siten, että ensiksi kuullaan oikeudellisia asiantuntijoita, sitten sote-asiantuntijoita ja sen jälkeen uudelleen oikeudellisia asiantuntijoita.

– Silloin oikeudelliset asiantuntijat arvioivat, mitä sote-asiantuntijoiden mukaan uudistuksesta käytännön tasolla seuraa.

Sovala ottaa esille Ylen tänään julkaiseman jutun, johon on haastateltu sote-asiantuntijoita, joita perustuslakivaliokunta jälleen kuulee.

– Aika tylyä tekstiähän sieltä on taas tulossa. Sen jälkeen perustuslakiasiantuntijat sanovat, että jos on näin asiat, niin…

Sovala uskoo, että myös perustuslain osalta järkevä etenemistie voisi löytyä, jos maakunta voisi avata markkinaa sellaisella vauhdilla, joka ei vaaranna palveluiden perustuotantoa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt