Maailmassa on noin 160 miljoonaa lapsityöläistä. Määrä on kasvanut 8,4 miljoonalla viimeisen neljän vuoden aikana.
Unicefin ja Kansainvälisen työjärjestö ILOn tutkimuksen mukaan 20 vuotta jatkunut hyvä kehitys lapsityön vähentämiseksi on pysähtynyt ja lapsityöläisten määrä on kasvanut.
Pandemian aiheuttamat taloudelliset vaikeudet ja koulujen sulkemiset ovat merkinneet lapsityötä tekeville entistä pidempiä työpäiviä ja huonompia työolosuhteita. Samaan aikaan monet ovat joutuneet työskentelemään kaikkein pahimpien lapsityön muotojen parissa, kuten orjuudessa, lapsisotilaina tai seksuaalisesti hyväksikäytettävinä.
Pandemia uhkaa lisätä lapsityöläisten määrää arviolta yhdeksällä miljoonalla lapsella.
Tilanne on erityisen vakava Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, jossa väestönkasvu, toistuvat kriisit, äärimmäinen köyhyys ja riittämätön sosiaaliturva ovat lisänneet lapsityövoiman määrää.
Samaan aikaan koronapandemia vaarantaa kehityksen myös niillä alueilla, jotka ovat edistyneet lapsityövoiman vähentämisessä, kuten Aasian ja Tyynenmeren alueella, Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla.
Suomalaisilla yrityksillä mahdollisuus vaikuttaa
Suomalaisetkin yritykset voivat merkittävästi vaikuttaa lapsityövoiman kitkemiseen. Yritysten tulee käyttää kaikki mahdolliset keinot varmistaakseen, ettei niiden omissa tuotantoketjuissa käytetä lapsityövoimaa.
– Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi koulutusta paitsi omille paikallisille työntekijöille myös alihankkijoille, tiukkoja hankintaperiaatteita ja alihankintaketjun valvontaa. Jos lapsityövoimaa paljastuu, yritysten täytyy pureutua sen juurisyihin: köyhyyteen, epätasa-arvoon ja kouluttamattomuuteen. Esimerkiksi elämiseen riittävän palkan maksaminen lapsen huoltajalle vähentää merkittävästi lapsen riskiä joutua lapsityöhön, sanoo yritysyhteistyön johtaja Outi Mikkonen Suomen Unicefista.
Lapsityövoimaksi joutuvat lapset ovat suuressa vaarassa joutua hyväksikäytetyiksi. Lisäksi lapsityövoima vaarantaa lasten koulutuksen ja rajoittaa heidän oikeuksiaan ja tulevaisuuden mahdollisuuksiaan.
Jotta lapsityövoiman käyttö saadaan vähenemään, tarvitaan riittävää sosiaaliturvaa, mukaan lukien lapsilisää kaikille perheille. Aikuisten mahdollisuuksia tehdä ihmisarvoista työtä pitää parantaa, jotta vanhempien ei tarvitse lähettää lapsiaan töihin.
Tarvitaan myös isoja investointeja laadukkaaseen koulutukseen, lastensuojelujärjestelmiin, maatalouden kehittämiseen, maaseudun infrastruktuuriin ja palveluihin sekä maaseudulla asuvan väestön toimeentuloon.
Tutkimuksen tuloksia:
• Lapsityövoimasta 70 prosenttia on maataloudessa, 20 prosenttia palvelualoilla ja 10 prosenttia teollisuudessa.
• Lähes 28 prosenttia 5–11-vuotiaista lapsista ja 35 prosenttia 12–14-vuotiaista lapsityötä tekevistä lapsista ei käy koulua.
• Lapsityövoima on yleisempää poikien kuin tyttöjen keskuudessa kaikissa ikäluokissa. Kun otetaan huomioon tytöille kasautuvat kotityöt, sukupuolten välinen ero pienenee.
• Lapsityövoiman levinneisyys maaseudulla (14 %) on lähes kolme kertaa suurempi kuin kaupunkialueilla (5 %).
