Narendra Modi ja Vladimir Putin BRICS-maiden kokouksessa Brasiliassa 13. marraskuuta. LEHTIKUVA/AFP

Maailman suurin demokratia ontuu

Kansalaisyhteiskunnan kontrolli kiristyy Intiassa.

Yli 1,3 miljardin asukkaan Intiaa on pidetty maailman suurimpana demokratiana. Maassa pidetään säännöllisin väliajoin vapaat vaalit, joissa periaatteessa toteutuu vaalisalaisuus, ja joissa äänet lasketaan pääsääntöisesti oikein.

Vaaleihin liittyy kuitenkin esimerkiksi rahan ja alkoholin avulla tapahtuvaa laajaa korruptiota. Myös kansalaisten vapaaseen järjestäytymisoikeuteen on kohdistunut kiristynyt kontrolli sen jälkeen, kun nykyinen hindunationalistinen pääministeri Narendra Modi tuli valtaan vuonna 2014.

Intiassa on yli kolme miljoonaa kansalaisjärjestöä, joiden tehtäväkenttä vaihtelee tulvauhrien auttamisesta syrjäytyneiden ja syrjäytettyjen ryhmien puolustamiseen ja perinteiseen kastijakoon edelleen pitkälti perustuvan yhteiskunnan eriarvoisuuden vähentämiseen.

Kansalaisjärjestöt ovat valtiosta riippumattomia ja rahoituksensa ne saavat kotimaisista ja ulkomaisista lahjoituksista sekä virallisen hallinnon avustuksista. Järjestöjen työn on todettu vähentäneen yhteiskunnassa eri ryhmien välillä vallitsevia ennakkoluuloja, korruptiota, lukutaidottomuutta ja köyhyyttä.

Järjestöjen toimintavapauteen puuttui jo nyt oppositiossa olevan kongressipuolueen hallitus vuonna 2010 kieltämällä ”luoteeltaan poliittisten” järjestöjen oikeuden ottaa avustuksia ulkomailta.

Kun Modi tuli valtaan, syytti uusi hallitus Greenpeacea, Amnestya ja Yhdysvalloissa päätoimistoaan pitävää kehitysjärjestö Action Aidia siitä, että ne toiminnallaan vähentävät Intian vuosittaista bruttokansantuotetta 2-3 prosentilla.

Vuoteen 2018 mennessä Modin hallitus oli kieltänyt toimintaluvat kaikkiaan yli 20 000 järjestöltä, joista useat kuuluivat Intian tunnetuimpiin kansalaisjärjestöihin. Myös maailmanjärjestö YK:n erityisjärjestöjen vapaata kansalaistoimintaa tukevia toimintoja on pyritty rajoittamaan.

Monet järjestöistä joutuivat lopettamaan myös kansainvälisten kokoontumisten järjestämisen Intiassa, koska siitä seurasi suuria henkilökohtaisia vaikeuksia niiden vaikuttajille.

Modin aikana järjestöjen vuosittain ulkomailta saadut avustukset ovat laskeneet lähes puoleen ennen vuotta 2014 vallinneesta tasosta.

Useita järjestöjen jäseniä on pidätetty ja haettu virkavallan toimin pois ulkomaille lähtevien koneiden matkustamoista. Näin kävi esimerkiksi tunnetulle ympäristöaktiivi Priya Pillaille, kun hänen oli määrä lähteä Englantiin selvittämään Intiassa avattavien uusien hiilikaivosten vaikutuksia alkuperäiskansojen elinoloihin.

Joitakin kansalaisjärjestöjä Intian viranomaiset ovat aiheesta syyttäneet korruptiosta ja rahojen väärinkäytöstä, mutta nämä tapaukset edustavat hyvin pientä vähemmistöä.

Opiskelijat liikkeellä

Viime viikkojen aikana erityisesti pääkaupunki Delhin opiskelijat ovat järjestäneet useita mielenosoituksia hallituksen suunnittelemia opintomaksujen ja opiskelija-asumisen maksujen tuntuvia korotuksia vastaan. Poliisi on reagoinut mielenosoituksiin väkivaltaisesti muun muassa pamputtamalla ja pidättämällä rauhallisesti mieltään osoittaneita

Monet eri julkaisuille haastatteluja antaneet opiskelijat sanovat joutuvansa lopettamaan opintonsa, jos korotukset toteutuvat. Tämä koskee erityisesti etelän köyhistä oloista tulleita opiskelijoita, jotka opintuen ja satunnaisten tulojen ansiosta selviävät juuri ja juuri lukukausimaksuista ja opiskelija-asuntojen vuokrista.

Näkyvimpänä mielenosoittajoukkona ovat olleet Jawaharlal Nehrun yliopiston opiskelijat. Heidän esittämiensä syytösten mukaan Narendra Modin hallituksen pyrkimyksenä on jatkuvasti vähentää valtion tukea yliopistokoulutukselle ja tehdä siitä vain perinteisistä ylemmistä kasteista tulevien tavoitettavissa olevaa kaupallista toimintaa.

Intian yliopistokoulutuksesta vastaava ministeriö on nimennyt kolmihenkisen paneelin käsittelemään asiaa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt