Nuori ei aina koe saavansa vanhemmiltaan tukea kahden kulttuurin välillä tasapainoiluun. Kuvassa tunnukseton joulujuhla SPR:n vastaanottokeskuksessa Vuosaaressa 2015. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Maahanmuutto vaikuttaa pitkään perhesuhteisiin

Vaikeuksien ilmetessä nuorten ongelmat usein kasaantuvat, todetaan tutkimuksessa.

Väitöstutkimuksen mukaan maahanmuuttajaperheissä vanhempien tekemällä muuttopäätöksellä ja nuorten tulkinnoilla muuton syistä on kauaskantoiset vaikutukset nuorten ja vanhemopien välisiin suhteisiin.

Nuoret haluavat menestyä uudessa maassa ja auttaa vanhempiaan muuton jälkeen, mutta osa nuorista kokee myös turhautumista ja taakkaa niistä odotuksista, joita vanhemmilla lastensa menestymisestä uudessa maassa on.

– Nuorten kokema kiitollisuus vanhempiaan kohtaan suojaa sukupolvisuhteita konflikteilta, kun taas epämukavana koettu kiitollisuudenvelka voi hiertää nuorten ja heidän vanhempiensa välistä suhdetta, väitöskirjatutkija Elina Turjanmaa kertoo Helsingin yliopiston tiedotteessa.

Tutkimukseen haastatelluista nuorista suurin osa piti omaa tulevaisuuttaan perheen muuttopäätöksen keskeisimpänä syynä, oli kyse sitten pakolaistaustaisista, Suomen lähialueilta tai kauempaa Suomeen muuttaneiden nuorten perheistä.

Perhe on tutkimuksen mukaan nuorelle tärkeä hyvinvoinnin lähde ja keskeinen ympäristö kotoutumiselle. Vaikka suurimmat muutokset nuoren elämässä tapahtuvatkin muuton jälkeen usein kodin ulkopuolella, nuoret neuvottelevat noista muutoksista jatkuvasti kotona vanhempiensa kanssa.

Lisäksi perheenjäsenten roolit ja esimerkiksi lasten kasvatukseen liittyvät kysymykset ovat muuton jälkeen perheissä usein murroksessa.

Nuorten ja vanhempien väliset suhteet ovat maahanmuuttajaperheissä väitöstutkimuksen perusteella pääosin hyvät. Tutkimuksen kyselyaineistoon perustuva analyysi osoittaa, että avoin kommunikaatio nuorten ja vanhempien välillä tukee nuoren mielen hyvinvointia ja koulumenestystä kaikissa nuorten ryhmissä, tytöillä hieman vahvemmin kuin pojilla.

Ongelmien ilmetessä nuorten ongelmat kuitenkin usein kasaantuvat.

– Keskusteluyhteyden huononeminen nuorten ja vanhempien välillä liittyy tutkimuksen mukaan maahanmuuttajaperheissä usein siihen, ettei nuori koe saavansa vanhemmiltaan tukea kahden tai useamman kulttuurin välillä tasapainoiluun, Turjanmaa kertoo.

Koulumaailmassa maahanmuuttajanuoret saattavat ottaa keskeisen roolin kodin ja koulun välisessä viestinnässä.

– Maahanmuuttajaperheissä niin nuoret kuin vanhemmatkin hyötyvät vanhempien osallistamisesta koulun toimintaan, vaikka tämä vaatii usein erityisiä ponnisteluita kouluilta, Turjanmaa toteaa.

Tutkimus perustuu 80:n alle kahdeksan vuotta Suomessa asuneen nuoren haastatteluun. Lisäksi tutkimuksessa on hyödynnetty Kouluterveyskyselyn aineistoa.

Turjamaa väittelee 6. maaliskuuta Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Conflict, solidarity, and acculturation – Adolescents’ adaptation and perceptions of intergenerational relations after immigration.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt