Suomi nopeuttaa maahanmuuttajien oleskelulupien saantia, kertoo työministeri Tuula Haatainen (sd.).
Hallituksen tavoitteena on yhden kuukauden käsittelyaika kaikille työ- ja opiskeluperusteisille oleskeluluville ja kahden viikon pikakaista erityisasiantuntijoille, kasvuyrittäjille ja heidän perheenjäsenilleen.
– Kuukauden käsittelyajan pitäisi toteutua hallituskauden loppuun mennessä ja pikakaista on valmiina ensi kesään mennessä, Tuula Haatainen kertoi toimittajille järjestetyssä tilaisuudessa.
Haataisen mukaan erityisasiantuntijoille ja kasvuyrittäjille tarkoitettu pikakaista ei ole mikään uusi lupakategoria, vaan palvelulupaus.
– Kahdessa viikossa lupapäätös, Haatainen lupasi.
Pikakaistassa pilotoidaan hakemuksen automaattista vireillepanoa. Nykyisin hakemus tulee vireille vasta, kun hakija on käynyt henkilökohtaisesti tunnistautumassa.
– Hakemus käsittely alkaa heti, kun se on lähetty ja maksettu verkossa, Haatainen sanoi.
Pikakaistalaisille pitkäaikainen viisumi
Pikakaistan osalta otetaan käyttöön kansallinen, pitkäaikainen D-viisumi, jota valmistellaan ulkoministeriössä.
– Tällä hetkellä D-viisumi tulisi koskemaan erityisasiantuntijoita ja kasvuyrittäjiä, mutta minusta on todella tärkeää, että se myöhemmässä vaiheessa laajennetaan myös opiskelijoihin ja tutkijoihin ja että se tehdään mahdollisimman pian, Haatainen linjasi.
Kansallisen D-viisumin avulla oleskeluluvan saanut henkilö voi tulla maahan jo ennen oleskelulupakortin saamista. Nykyisin oleskelulupakortti toimitetaan ulkomaille ja siinä menee aikaa.
– Tässä arvioimme säästävämme noin kaksi viikkoa.
D-viisumin osalta lainsäädäntö on tulossa tänä syksynä eduskuntaan, ja se tulisi voimaan ensi keväänä.
Työ- ja opiskeluperusteisten lupien kokonaisuudistus on tarkoitus antaa eduskunnalle toukokuussa ja se tulisi voimaan lokakuussa 2022.
Maahanmuuttoviraston mukaan erityisasiantuntijan oleskeluluvan käsittely on kestänyt tänä vuonna keskimäärin 16 vuorokautta, kun viime vuonna kesto oli 22 vuorokautta. Työntekijän oleskeluluvan saanti kestää 77 vuorokautta, kun vielä viime vuonna kesto oli 143 vuorokautta.
Haasteena suomen kieli ja puolison työllistyminen
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus tavoittelee työperäisen maahanmuuton vähintään kaksinkertaistamista vuoteen 2030 mennessä. Se tarkoittaa 50[nbsp]000 työllistä lisää nykyiseen verrattuna. Sen jälkeen tavoitteena on 10[nbsp]000 lisätyöllistä vuodessa.
Lisäksi ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä pyritään kolminkertaistamaan vuoteen 2030 mennessä.
– Tavoitteena on, että vähintään 75 prosenttia opiskelijoista jäisi Suomeen ja työllistyisi täällä, Haatainen sanoi.
Työministeri Tuula Haataisen mukaan Suomi ei ole kansainvälisesti tunnettu työ- ja uramahdollisuuksistaan ja osaajista käydään kisaa.
Suomen vetovoimatekijöitä ovat turvallisuus, toimiva yhteiskunta ja hyvä ympäristö, mitkä tarjoavat mahdollisuudet hyvälle elämälle.
– Ne korostuvat koronan jälkeisessä ajassa, Haatainen sanoi.
Haasteita puolestaan ovat hyvin vahva suomen kielen käyttö työelämässä ja saako puoliso työtä sekä Suomen yleinen asenneilmapiiri.
Tällä hetkellä esimerkiksi Piilaaksossa on käynnissä rekrytointipilotti, jolla on etsitty it- ja pelialan osaajia ja start up -yrittäjiä Suomeen. Työ- ja uramahdollisuuksista on tarjolla tietoa Work in Finland ja Jobs in Finland -sivustoilla.
Henkilötunnuksen saaminen kestää pitkään
Haataisen mukaan sujuvien prosessien lisäksi tarvitaan asettautumispalveluita eli miten ihminen pystyy perheineen tulemaan Suomeen ja asumaan täällä.
– Nyt se ei ole riittävän sujuvaa.
Työministerin mukaan englanninkielisiä päiväkoteja ja kouluja tarvitaan lisää ja myös muita palveluita.
– Tällä hetkellä tänne tulevalla maahanmuuttajataustaisella ihmisellä on käsittämättömiä hallinnollisia ongelmia. Esimerkiksi henkilötunnuksen saaminen kestää liian pitkään, Haatainen sanoi.
Henkilötunnusta tarvitaan esimerkiksi pankkipalvelujen saamiseksi ja kotikunnan saamiseen.
– Nämä pitää pystyä mitä pikimmin ratkaisemaan. Jos kaikki on sujuvaa, tietokin kiirii eteenpäin, Haatainen sanoi.
Opiskelijoiden oleskelu- ja työnhakulupia pidennetään
Haataisen mukaan Suomen kansainvälisten osaajien pitovoima on vahvistunut 2010-luvulla. Noin puolet tutkinnon suorittaneista kansainvälisistä opiskelijoista työllistyy Suomeen ja työn perusteella myönnettyjen jatkolupien määrä on noussut tasaisesti.
– Hallitus on kehittämässä lainsäädäntöä niin, että opiskelijoiden Suomeen jääminen lisääntyisi ja helpottuisi.
Tarkoituksena on, että jatkossa opiskelijalle myönnetään oleskelulupa koko tutkinnon suorittamisen ajaksi, kun nykyisin oleskeluluvan saa pätkissä.
Korkeakouluopiskelijoiden lupa muutetaan tilapäisestä jatkuvaksi. Valmistumisen jälkeistä työnhakulupaa pidennetään yhdestä kahteen vuoteen.
Lakimuutokset tulevat voimaan maaliskuussa 2022.
Lisäksi Haatainen kertoi, että työ- ja elinkeinoministeriö käynnistää syksyllä neuvottelut työmarkkinaosapuolet kanssa toimialakohtaisesti saadakseen paremman kuvan siitä, mitkä ovat keskeiset ongelmat alalla, mikä on työperäisen maahanmuuton osuus ja miten muuten kohtaanto-ongelmaa voidaan ratkoa.
Myös ensi viikon budjettiriihessä kohtaantokysymys ja siihen liittyvä maahanmuutto ovat esillä, Haatainen kertoi.
