Tutkimuskatsauksen tarkastelee ulkomaalaistaustaisten väestön kotoutumista ja elämäntilannetta Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla muun muassa maahanmuuton syyn, koulutustason sekä kielitaidon näkökulmista.
Raportin tiedot perustuvat Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimuksen (UTH) aineistoon. Analyysi osoittaa, että 15–64-vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten ja suomalaistaustaisten välillä on useita merkityksellisiä eroja.
– Työllistymisen ja koulutustason osalta tilanne on parempi kuin mitä rekisteriaineistojen perusteella on aiemmin päätelty ja ulkomaalaistaustaiset ovat usein korkeasti koulutettuja. Toisaalta ulkomaalaistaustaisten asema työmarkkinoilla on suomalaistaustaisia heikompi: heidän työsuhteensa ovat useammin määräaikaisia tai osa-aikaisia ja suuri osa pääkaupunkiseudun ulkomaalaistaustaisista on tehtäviinsä ylikoulutettuja, Helsingin kaupunginkanslia kertoo tiedotteessaan.
Vaikein tilanne on pakolaistaustaisilla
Vaikein tilanne sekä työmarkkinoilla että ylipäätään kotoutumisen osalta on pakolaistaustaisesti Suomeen tulleilla, ja etenkin pakolaistaustaisten naisten asema työmarkkinoilla kaipaa kohentamista.
Tutkimus osoittaa, että koulutus edistää maahanmuuttajien työllistymistä. Myös suomen tai ruotsin kielen taidosta on hyötyä sekä työmarkkinoilla että kotoutumisessa. Pääkaupunkiseudulla on kuitenkin myös paljon työpaikkoja, joihin voi työllistyä osaamatta kotimaisia kieliä.
Ulkomaalaistaustaiset muuttavat Suomeen yleisimmin perhesyiden ja avioliiton takia. Myös työ ja opiskelu ovat yleisiä maahanmuuttoperusteita, mutta ne korostuvat tutkimuksen mukaan Helsingissä ja Espoossa enemmän kuin Vantaalla. Pakolaistaustaisten osuus seudun ulkomaalaistaustaisista oli tämän aineiston valossa noin kymmenen prosenttia.
Kolmannes ulkomaalaistaustaisista samastuu suomalaisuuteen
Pääkaupunkiseudun ulkomaalaistaustaisista vajaa 70 prosenttia samastui täysin tai melko paljon taustamaahansa ja noin kolmannes puolestaan täysin tai melko paljon suomalaisuuteen.
Identifikaatiokotoutuminen Suomeen on vahvempaa niillä, jotka ovat asuneet maassamme pidempään, ja myönteistä vaikutusta näyttää olevan myös suomen tai ruotsin kielen taidon paranemisella.
Pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 asuneista ulkomaalaistaustaisista yli puolet ei kuitenkaan samastunut suomalaisuuteen lainkaan tai samastui vain vähän.
Ulkomaalaistaustaisten kotoutumisessa, elinoloissa ja elämäntilanteessa ei ole suuria eroja pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä, eikä myöskään seudun suurten kaupunkien välillä.
Tutkimuksen mukaan tulevaisuudessa erot alueiden ja kaupunkien välillä voivat kuitenkin kasvaa, jos ulkomaalaistaustaisen väestön rakenne eriytyy.
– Erilaiset toimintaympäristöt edellyttävät paikallisiin olosuhteisiin sovitettua kotouttamispolitiikkaa. Siksi kehitystä kannattaa seurata tiiviisti, ja tähän seurantaan tarvitaan rekisteriaineistojen lisäksi myös UTH-tutkimuksen kaltaisia haastattelututkimuksia, Helsingin kaupunginkanslia toteaa.
Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimuksessa (UTH) tarkasteltiin vuonna 2014 Suomessa asunutta 15–64-vuotiasta ulkomaalaistaustaista väestöä etenkin työn, koulutuksen, terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmista. Ulkomaalaistaustainen on henkilö, jonka molemmat vanhemmat, tai ainoa tiedossa oleva vanhempi, on syntynyt ulkomailla. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista ulkomaalaistaustaisista on myös itse syntynyt ulkomailla, mutta osa heistä on syntynyt Suomessa.
Pääasiassa käyntihaastatteluihin perustuneen aineistonkeruun ja koko maata koskevan tutkimuksen toteuttivat Tilastokeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Työterveyslaitos.
