Verkkouutiset

Maahanmuuttaja pahoinpidellään muita herkemmin 

Selvityksen mukaan turvattomuuden tunnetta aiheuttavat erityisesti vihapuhe, syrjintä, rasismi ja väkivalta.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Erityisesti maahanmuuttajat joutuvat sisäministeriön selvityksen mukaan useampien turvallisuusuhkien alaisiksi. Selvityksessä esiteltävien 2010-2011 vuosilta kerättyjen tietojen mukaan maahanmuuttajan riski tulla pahoinpidellyksi on 2,5-kertainen kantaväestöön verrattuna. Vuoden 2015-2016 tutkimuksissa todetaan, että 54 prosenttia maahanmuuttajien kokemasta väkivallasta on toisten maahanmuuttajien aiheuttamaa.

Maahanmuuttajanaisen todennäköisyys joutua raiskauksen uhriksi on lähes kaksinkertainen kantaväestöön kuuluvaan naiseen verrattuna.

Maahanmuuttajat myös kokevat turvattomuutta kantaväestöä enemmän. Turvattomuutta aiheuttaa esimerkiksi turvallisuusviranomaisten palvelujen tarjoaminen vain virallisilla kielillä. Vihapuhe, syrjintä ja rasismi näkyvät maahanmuuttajien arkielämässä loukkaavana käytöksenä, aggressiivisuuden lisääntymisenä sekä suoran väkivallan uhkana.

Kansainvälisiksi turvallisuusuhiksi nostettiin EU:n sisäisen demokratian haurastuminen, eurooppalaisten ja suomalaisten ydinarvojen romahtaminen ja ilmastonmuutos. Kansainvälinen tilanne koettiin yleisesti uhkaavaksi.

Syrjintä aiheuttaa turvattomuutta

Sisäministeriön teettämässä selvityksessä kerrotaan, että vastanneissa eniten pelkoa ja turvattomuuden tunnetta aiheuttavat vihapuhe, syrjintä, rasismi ja väkivalta. Kaikki neljä ilmiötä voidaan liittää huolestuneisuuteen yhteiskunnan eriarvoistumisesta ja syrjäytyneiden kasvavasta määrästä.

Tutkimuksen mukaan suurimman syrjäytymisriskin alaisena ovat alimmassa tuloluokassa olevat ihmiset, kuten työelämän ulkopuolella olevat nuoret, maahanmuuttajat ja pienituloiset vanhukset.

Sisäisen turvallisuuden suurimmiksi uhiksi koettiin syrjäytymisen lisäksi perhe- ja lähisuhdeväkivalta, yksinäisyys sekä yleisen turvallisuuden ja omaehtoisen varautumisen eriarvoistuminen.

Selvityksen mukaan eniten turvallisuusriskejä on väestöryhmillä, joiden kohdalla risteytyy useampi tasa-arvo ja yhdenvertaisuuslain määräämä peruste. Esimerkkeinä tällaisista ryhmistä ovat esimerkiksi yksin asuvat iäkkäät alhaisella tulotasolla, kehitysvammaiset tytöt ja syrjäytyneet nuoret miehet.

Tietoverkot ja sananvapauden rajoittaminen huolestuttavat

Vastanneet kokivat, että vuoteen 2023 mennessä tietoverkkoihin liittyvät uhat, mielipiteiden rajoittaminen ja järjestäytynyt rikollisuus tulevat kasvamaan. Kyselyyn vastanneista kolme neljäsosaa ei uskonut vihapuheen määrän laskevan seuraavan viiden vuoden aikana.

Vihapuheen uhreiksi joutuvat usein samat väestöryhmät kuin ne, jotka kokevat syrjintää ja rasismia. Erityisesti maahanmuuttajat, vammaiset, kulttuurivähemmistöt ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat alttiita vihapuheelle.

Turvallisuuselvityksessä todetaan se tosiasia, että Suomi on useilla mittareilla ja eri arvioissa maailman turvallisin maa. Numeroiden valossa tämä kehitys on jatkunut myönteisenä jo pitkään. Sisäministeri Kai Mykkäsen (kok.) mukaan tämä ei kuitenkaan ole riittävää.

— Seuraava luonnollinen kehitysaskel on se, että Suomi on maailman turvallisin maa kaikille ja että se on kaikille yhtä turvallinen, Mykkänen toteaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)