”Luvut kertovat hyvin ikävää tarinaa” – suomalaisten stressinhallinnassa paljon parannettavaa

Tutkimuksen mukaan eniten stressaavat nuoret, eli 18–34-vuotiaat, joista vain 42 prosenttia ei mielestään stressaa liikaa tai haitallisesti.

Suomalaisten stressinhallinnassa on vielä parantamisen varaa. Tämä selvisi Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton yhteisten Yksi elämä -terveystalkoiden teettämästä tutkimuksesta, jossa 45 prosenttia suomalaisista kertoi stressaavansa liikaa tai haitallisia määriä.

Suomalaisten alkoholinkäyttö, syömistottumukset, unensaanti ja liikunta olivat kaikki stressitasoa paremmalla tolalla.

Vastaajista vain 7 prosenttia oli täysin samaa mieltä väitteestä, ettei stressaa ollenkaan tai haitallisia määriä. Enimmäkseen samaa mieltä oli 43 prosenttia. Lunkisti ottavia oli siis vain hivenen stressaajia enemmän.

– Luvut kertovat hyvin ikävää tarinaa. Paljon on stressinhallinnassa parannettavaa, toteaa Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilainen tiedotteessaan.

Eniten stressaavat nuoret, eli 18–34-vuotiaat, joista vain 42 prosenttia ei mielestään stressaa liikaa tai haitallisesti. Vähiten puolestaan stressaavat yli 55-vuotiaat. Miehet stressaavat yleisesti hieman vähemmän kuin naiset.

Luonnollinen mekanismi

Stressi on elimistön luonnollinen mekanismi, joka mahdollistaa selviämisen vaikeista tilanteista. Stressi parantaa vireystilaa ja antaa lisävoimia tilapäisesti.

– Ongelma on, että mekanismi kytkeytyy päälle liian usein ja liian arkisissa tilanteissa, Huotilainen kertoo.

Stressaantuneena keskittymiskyky heikkenee ja taustamelu häiritsee tavallista enemmän. Stressi altistaa myös tekemään huonompia päätöksiä: asioihin ei jakseta kunnolla perehtyä.

Liian vähän unta ja liikuntaa

Ratkaisevaa stressinhallinnassa on palautuminen ja riittävä uni. Saman tutkimuksen mukaan kolmannes suomalaisista ei nuku mielestään tarpeeksi. Mitä vähemmän nukkuu, sitä helpommin stressaa. Toisaalta stressaantuneena unensaaminen on vaikeampaa.

– Stressi häiritsee unta kahdella tavalla. Ensinnäkin se haittaa unensaamista ja toiseksi lyhentää unen kestoa. Stressaantunut saattaa herätä jo aamuyöllä eikä saa enää unta uudelleen.

Liikunnalla on todettu olevan selkeitä stressiä vähentäviä vaikutuksia. Kuitenkin 44 prosenttia suomalaisista ei mielestään liiku tarpeeksi. Erityisesti haasteita liikkumisen kanssa on 35–54-vuotiailla ruuhkavuosia elävillä ihmisillä, joista alle puolet liikkuu tarpeeksi.

Miten vähentää stressiä?

Stressinhallinta ei ole rakettitiedettä. Kolme keskeistä keinoa ovat riittävä uni, terveellinen ruokavalio ja sopiva määrä liikuntaa. Laittamalla nämä asiat kuntoon kuka tahansa voi vähentää omaa kuormittumistaan.

– Usein kuvitellaan, että liikunnan pitäisi aina olla rankkaa hikiliikuntaa. Tämä on kuitenkin harhakäsitys. Hyötyliikunta, kuten koiran ulkoiluttaminen auttaa hyvin stressiin, Huotilainen toteaa.

Toinen harhakäsitys on, että aivotyöstä palautuminen riittäisi pelkkä sohvalla makailu.

– Aivot palautuvat, kun niitä käyttää. Kannattaa siis oppia uutta ja tehdä innostavia asioita töiden jälkeen, sanoo Minna Huotilainen.

Työ itsessään voi myös aiheuttaa stressiä. Silloin tulisi karsia pois turhia työtehtäviä ja pitää huolta työyhteisön yhteisestä hyvinvoinnista.

Tutkimukseen vastasi 1006 suomalaista ja sen toteutti Yksi elämän puolesta YouGov Finland marraskuussa 2016. Tutkimuksen virhemarginaali on 2,8 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt