Kirjoittajan mukaan hallituksella olisi yhä mahdollisuus auttaa pienpanimoita luvatusti. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Sinuhe Wallinheimo: Lupaukset pienpanimoille yhä toteuttamatta

Moni yrittäjä tuntee itsensä aivan oikeutetusti hallituspuolueiden pettämäksi.

Kevään koronarajoitustoimet toivat vaikeuksia monille talouden sektorille. Yksi pahiten rajoituksista kärsinyt ala olivat pienpanimot, joiden tärkeimmät jakelukanavat, eli ravintolat pysyivät kiinni useiden viikkojen ajan.

Kriisin alkuviikkoina monet poliittiset päättäjät ilmoittivatkin olevansa huolissaan pienpanimoiden tilanteesta ja eduskunnassa haettiinkin toimivia ratkaisuja pienpanimoyrittäjien tilanteeseen.

Yhtenä pienenä mutta tarpeellisena väliaikaisena apukeinona pienpanimoille oli esillä useita ehdotuksia etämyynnin sallimisesta (muun muassa vasemmistoliiton kansanedustajan Jari Myllykosken lakialoite ja kokoomuksen eduskuntaryhmän tekemät ehdotukset kuten edustaja Sari Multalan ynnä muiden lakialoite). Näissä ehdotuksissa tarpeellista lisäliikevaihtoa olisi voinut esimerkiksi kuluvan vuoden ajan hankkia tuotantopaikalta tapahtuvan vähittäismyynnin lisäksi myös etämyynnin kautta. Ehdotukset saivat kannatusta yli puoluerajojen sekä myös hallitus-oppositiorajojen ja jopa ministeritasolta.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) ja silloinen valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) ertoivat 20.5.2020 twitterissä, että ”Hallituksen viisikko keskusteli pienpanimoiden etämyynnistä. Asia etenee nyt jatkokeskusteluun hallituspuolueiden välillä. Ratkaisuja etämyynnin kohtalosta tehdään vielä tässä kuussa. Etämyyntimahdollisuus olisi alalle tärkeä apu vaikean koronatilanteen keskellä” (Ohisalo) ja ”Prosessi pienpanimoiden etämyynnille saadaan käyntiin. Hallituspuolueet jatkavat keskustelua ja hallitus päättää asiassa etenemisestä vielä toukokuussa. On syytä avittaa #korona kriisin aikana kotimaista panimotuotantoa nettikaupan mahdollisuuksilla” (Kulmuni).

Toukokuun kuten myöskään kesäkuun aikana asiasta ei kuitenkaan kuultu mitään. Lopulta heinäkuun alussa peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) vahvisti, että mitään valmistelua etämyyntiasiassa ole ollutkaan käynnissä. 3.7.2020 Helsingin Sanomat kertoi, että hallituspuolueiden viisikko on päättänyt haudata ehdotuksen pienpanimoiden etämyynnistä.

Tässä vaiheessa moni pienpanimoyrittäjä tunsi itsensä ja aivan oikeutetusti petetyksi.

Tarkan syyn pienpanimoiden etämyyntioikeuden estämiseksi tietävät vain asiasta päättäneet ministerit. Huolestuttavaa kuitenkin on se, jos päätös on tehty 13.7.2020 julkisuuteen tulleen STM:n tekemän vaikutusarvioinnin kohdalta, sillä se sisältää useita erikoisia väitteitä, tulkintoja ja näkökulmarajauksia erityisesti alkoholin etämyynnistä. Siksi olen jättänyt tästä aiheesta kirjallisen kysymyksen ministeri Kiurun vastattavaksi.

Vaikutusarviosta erityisesti kaksi kohtaa vaatisivat selvennystä:

* Ensinnäkin, Myllykosken lakialoitetta vaikutusarviointi käsittelee muun muassa näin: ”Todennäköisesti EU:n syrjintäkiellon vastainen (kotimainen Laitila saisi, mutta toisen jäsenvaltion pieni panimo ei?)” Tämä osoittaa tai vähintään antaa ymmärtää, että sosiaali- ja terveysministeriö pitää etämyyntiä toisesta jäsenmaasta Suomeen kiellettynä.

Tämä on erittäin merkittävä seikka, koska jo viime vaalikaudella EU:n komissio totesi kahteenkin otteeseen, ettei etämyynnin kieltäminen ole EU-oikeuden perusteella mahdollista. Viimeisin esimerkki oli erillisen etämyyntikieltolain notifioinnista annettu yksityiskohtainen lausunto. Siinä komissio kielsi Suomea rikkomusmenettelyn uhalla toimeenpanemasta etämyyntikieltoa. Peruttuaan 24.2.2019 ilmoituksen Suomi ei ole toimittanut mitään etämyynnin kieltävää säädöstekstiä komissiolle. Tämä on ratkaisevan tärkeää informaatiota, ja STM:n ”vaikutusarvio” vaikenee siitä täysin.

* Toiseksi, vaikutusarvion mukaan ”Ruotsissa Systembolagetin monopolia ei ole riskeerattu yhdelläkään poikkeuksella.” Väite on käsittämätön juuri etämyyntiä koskevassa asiayhteydessä, koska nimenomaan Ruotsia koskeneen ns. Rosengren-tuomion myötä Ruotsi päätyi vuonna 2010 säätämään etämyynnin muista EU-maista Ruotsiin sallituksi. Selkeyden vuoksi on tarpeen erikseen korostaa, että lain esitöiden mukaan tämä laillistaminen koskee nimenomaisesti myös tilannetta, jossa myyjä lähettää tuotteet kolmannen osapuolen välityksellä toisesta ETA-valtiosta kuluttajalle Ruotsiin. Eli toisin kuin eräissä aiemmissa yhteyksissä on väitetty, Ruotsi ei ole laillistanut ainoastaan niin sanottua ”etäostoa” vaan myös etämyynnin. Ruotsi laillisti etämyynnin juuri Rosengren-tapauksen sekä komission tämän yhteydessä käynnistämän rikkomusmenettelyn johdosta.

Yhteenvetona voidaankin todeta, että Sanna Marinin hallituksella olisi edelleen mahdollisuus auttaa suomalaisia pienpanimoita suunnitellulla tavalla. Se tosin edellyttäisi edelleen epäselväksi jätetyn alkoholin etämyyntisääntelyn selkeyttämistä vaikkapa Ruotsin mallin mukaisesti. Nyt siis tarvitaan vain poliittista tahtoa suomalaisten pienpanimoiden tulevaisuuden turvaamiseksi.

Sinuhe Wallinheimo

Sinuhe Wallinheimo

Sinuhe Wallinheimo on kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt