Verkkouutiset

Mitta on täysi! -mielenilmaus eduskuntatalon edustalla 3. kesäkuuta. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Luovien alojen kriisin vahingot pitää minimoida

BLOGI

Kirjoittajan mukaan alalle pitää mahdollistaa uusi alku.
Joonas Mikkilä
Joonas Mikkilä
Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kulttuuri- ja tapahtuma-alan ammattilaiset osoittivat poikkeuksellisen tyylikkäästi mieltään eduskunnan edustalla kesäkuun alussa. Harvoin näkee yhtä vaikuttavaa ja järjestäytynyttä mielenilmausta. Myös itse viesti oli painava: pandemian ja sen varjolla laaditut kokoontumisrajoitukset ovat kolhineet alan yrittäjiä ja työntekijöitä kohtuuttomasti. Heidän turhautumisensa on ymmärrettävää.

Luovien alojen akuutti tilanne vaatii toimia. Kriisin vahingot on minimoitava ja uusi alku mahdollistettava. Samalla on katsottava jo pidemmälle ja tunnistettava, mihin suuntaan luovat alat ja luovan osaamisen tarve ovat kehittymässä.

Luova sektori on jo tällä hetkellä kaikkea muuta kuin näpertelyä. Alalla työskentelee 135 000 henkilöä, joista yli neljännes yrittäjänä, mikä on tuplasti enemmän kuin työelämässä keskimäärin. Luovien tuotteiden ja palveluiden arvonlisäys on yli seitsemän miljardia euroa eli liki neljä prosenttia bruttokansantuotteesta. Nämä luvut peittoavat paperiteollisuuden vastaavat.

Pandemian aiheuttamasta häiriöstä huolimatta alan kasvunäkymä on kaikkinensa myönteinen. Luovuuden ja sitä ilmentävien palveluiden ja tuotteiden kysyntä tulee voimakkaasti lisääntymään, kiitos digitalisaation. Tämä kehitys tapahtuu kolmea reittiä.

Ensinnäkin automaatio laskee entisestään perushyödykkeiden tuotantokustannuksia ja hintoja sekä kuluttajien niihin käyttämää rahamäärää. Tämä tarjoaa enemmän mahdollisuuksia luoda ja kokea elämyksiä, olivatpa ne sitten uniikkeja taiteellisia tuotoksia, kuten teatteriesityksiä ja fyysisiä teoksia, tai skaalautuvia luomuksia, kuten pelejä ja kirjallisuutta.

Toiseksi uusi teknologia uudistaa myös luovia aloja ja laajentaa niiden markkinaa niin kotimaassa kuin rajojen takana. Esimerkiksi lisätty ja virtuaalinen todellisuus avaavat ennennäkemättömiä tapoja monipuolistaa kummankin edellä kuvatun elämyskategorian tarjoamaa. Samalla ihmisten itsensä osallisuus elämysten luomisessa vahvistuu. Lisäksi digitaalisuus ja verkottuminen tuovat elämykset yhä useamman ulottuville ajasta, paikasta ja muusta taustasta riippumatta.

Kolmanneksi tarve personoida kaikenlaisia tavaroita ja palveluita lisääntyy, mikä alleviivaa luovuuden merkitystä läpi talouden. Massatuotannon aika jää historiaan. Kuluttajat ja yritykset oppivat kysymään yhä yksilöllisempiä – eli luovempia – ratkaisuja, joita eri toimialojen tuottajat oppivat uuden ajan työkaluin ja menetelmin toteuttamaan. Kaikki alat liikkuvat siten yhä lähemmäksi luovia aloja, mikä kasvattaa luovuuspalvelujen ja -osaajien kysyntää.

Tämä teknologiakehityksen vanavedessä etenevä trendi muistuttaa siitä, että Suomen tai minkään muunkaan kansankunnan menestys ei tulevaisuudessa nojaa yksinomaan teknistieteelliseen suorituskykyyn, vaan vaatii yhä enemmän erilaisia luovia taitoja – sekä ennen kaikkea näiden kahden näkemyksellistä ja omaperäistä yhdistämistä. Sama pätee luonnollisesti yksittäisiin yrityksiin ja organisaatioihin.

Tätä myöten palaamme takaisin taidon määritelmän antiikkisille juurille. Aristoteleelle taito eli tekhne merkitsi yhtäältä hyödykkeiden valmistamista eli poiesista ja toisaalta luovaa toimintaa ja esteettistä itsetoteutusta eli praksista. Ihmiselon kirjo ja rikkaus riippuu jatkossa entistäkin korostetummin siitä, miten onnistumme vahvistamaan näiden kahden osaamisalueen likeistä sidettä ja synergiaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)