LEHTIKUVA / AFP

Kristiina Kokko: Lunastavatko vihreät ilmastolupauksensa?

Turpeen energiakäytön on vihdoinkin loputtava vuoteen 2032 mennessä, kirjoittaja vaatii.

Yli vuosi sitten hallitusohjelmaan kirjattiin kenties maailman kunnianhimoisin ilmastotavoite: Suomesta tehdään hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tähän tavoitteeseen on helppo yhtyä, se merkittävä askel kohti puhtaampaa tulevaisuutta. Edellinen hallitus jätti osaltaan monta arvokasta perintöä, porvarihallitus päätti esimerkiksi kieltää kivihiilen energiakäytön ja edisti mittavissa määrin kestävän kehityksen periaatteita.

Tavoite ei ole kuitenkaan keino, ja se on taitanut unohtua vihreiltä. Suomen ilmas­to­pa­neeli on arvioi­nut, että istuvan halli­tuk­sen ilmas­to­ta­voit­tei­den ja jo sovit­tu­jen toimien välillä on yli 19 miljoo­nan tonnin kuilu. Pääs­tö­kuilu on niin iso, että se vastaa yli kolman­nesta Suomen vuosit­tai­sista pääs­töistä. Esimerkiksi energiaverotusta koskevat uudistukset odottavat yhä suuntaviivoja. Samoin on myös yritystukien laita. Ympäristölle haitalliset tuet ovat kasvaneet istuvan hallituksen aikana 3,6 miljardiin euroon. Jos puheet ja pelkät tavoitteet vähentäisivät päästöjä, niin päättäjillä olisi helpompaa.

Vihreät ovat toki kertoneet vaativansatiukempia ilmastotoimia hallitukselta, jossa ovat siis itse mukana. Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo uhkasi heinäkuussa, että vihreiden paikka ei ole hallituksessa, joka ei saa aikaiseksi konkreettisia ilmastopäätöksiä. Samoilla linojoilla on myös ilmastoministeri Krista Mikkonen, joka on vaatinut loppua fossiilisille polttoaineille. Nähtäväksi jää, onko kyseessä vain omille kannattajille suunnattu manööveri, vai aikovatko vihreät luopua tosiasiassa tavoitteistaan.

Mitä tulisi siis tehdä? Tutkijat ja asiantuntijat ovat painottaneet, että turpeen energiakäytön lopettaminen olisi tehokkain tapa kuroa tätä kuilua umpeen. Tiedämme, että turpeenpolton päästöt vastaavat koko Suomen henkilöautoliikenteen päästöjä. Turvepellot saastuttavat lisäksi luontoa ja vesistöjä. Turpeesta luopumiseen olisi luvassa myös EU:lta rahoitusta satoja miljoonia. Rahoituksen ehtona on tosin selkeä suunnitelma fossiilisista polttoaineista luopumiseen.

Tästäkään huolimatta turpeen verotaso ei määräydy muiden lämmityspolttoaineiden tapaan sen sisältämän energiasisällön ja hiilidioksidipäästöjen mukaan. Tilanne on johtanut siihen, että valtiovarainministeriön laskujen mukaan turpeen verotuki on noussut tänä vuonna lähes 200 miljoonaan euroon. Turpeen energiakäytön on vihdoinkin loputtava vuoteen 2032 mennessä.

Hallitus voisi varmistaa tämän budjettiriihessä ensinnäkin toimimalla samoin kuin edellinen hallitus kivihiilen kanssa. Myös turpeen veroedusta on luovuttava porrastetusti. Hallituksen pitäisi leikata kyseistä haittatukea välittömästi 50 miljoonalla eurolla. Näin meille aukeaisi väylä EU-rahoitukseen ja voisimme tukea turveyrittäjien oikeudenmukaista siirtymää ja kohdistaa tukea energiayhtiöiden investointeihin.

Hallituksen on viimein aika todistaa, etteivätsen paljon mainostamat ilmastotavoitteet ole pelkkiä puheita ja hyvää tarkoittavia tavoitteita. Suomalaiset ovat valmiita tekemään ilmastotekoja. Toivon samaista rohkeutta myös hallitukselta. Meillä kaikilla on vastuu ympäristön ja luonnon tulevaisuudesta, mutta vain hallituksella on käsissään avaimet politiikan muuttamiseksi.

Kristiina Kokko

Kristiina Kokko

Kristiina Kokko on Kokoomuksen puoluesihteeri.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt