Etelähelsinkiläinen jääkiekkoseura Helsingin Kiekko-Tiikerit oli päättänyt lauantaina tuoda luistinten teroituskoneensa sinne, missä osa seuran junioreista omatoimisesti harjoitteli.
Samassa yhteydessä seura päätti kaupata mahdollisuutta luistinten teroitukseen viiden euron hintaan paikan päällä myös muille halukkaille luistelijoille. Asia ehti herättää vilkasta keskustelua Lauttasaaren Facebook-ryhmässä – etenkin sen jälkeen, kun urheiluseura joutui poistumaan paikalta.
Moni hämmästeli byrokraattista suhtautumista asiaan ja koki, että kyse oli innovatiivisesta toiminnasta kaikkien paikalla olijoiden hyödyksi.
Koronarajoitusten vuoksi jäähallit on pääkaupunkiseudulla toistaiseksi suljettu ja lasten ja nuorten harrastustoiminta niissä keskeytetty. Ulkojääkentillä riittääkin nyt luistelijoita ja teroituksille sen myötä kysyntää.
Kiekko-Tiikereiden vapaaehtoistyöntekijä – kahden jääkiekkojunuorin isä – Hannu Ahola kertoo, että teroituskoneen tuomisesta Lauttasaaren liikuntapuistossa sijaitsevan tekojääkaukalon tuntumaan oli näytetty kentänhoitajien toimesta vihreää valoa. Asian vahvistaa pitkäaikainen kentänhoitaja Aimo ”Ami” Melleri, jonka kanssa Ahola oli asiasta keskustellut.
– Sanoin hänelle, että ehkä tuosta sähköstä saattaa tulla kaupungin puolelta nurinaa, mutta hän sanoi, että hänellä on aggregaatti autossa eikä se olisi tarvittaessa ongelma, Melleri kuvaa.
Melleri ei pitänyt myöskään ongelmana sitä, että Kiekko-Tiikerit voisi samalla yhteydessä tarjota teroituspalvelua maksua vastaan muillekin, jos tarvetta ilmenee:
– Asiakkaat ovat vuosien saatossa toivoneet tänne teroituspalvelua ja luistinten vuokraustakin. Kaupunki ei ole ollut asiassa kuitenkaan aloitteellinen, hän moittii.
Mahdolliset tuotot luistinten pop up -teroituksesta oli määrä käyttää Helsingin Kiekko-Tiikereiden junioritoiminnan tukemiseen.
Koronarajoitusten takia monet urheilu- ja liikuntaseurat kamppailevat tällä hetkellä talousvaikeuksissa. Seurojen toimintaa pyörittävät muutenkin paljolti vapaaehtoiset. Esimerkiksi Helsingin Kiekko-Tiikereissä on vain yksi palkattu työntekijä.
Paikan päällä lauantaina luistinten teroituksesta syntyi kuitenkin keskustelua. Paikalla olevan työntekijän kanssa sovittiin Aholan mukaan ensin, että teroitustoimintaa voidaan pyörittää, jos sähköjä ei oteta liikuntarakennuksesta ja teroituskone pystytetään parkkipaikan reunalle, joka ei olisi suoraan liikuntatoimen hallinnoimalla alueella.
Näin myös tehtiin. Sittemmin työntekijällä heräsi kuitenkin epäilys, että toiminta vaatisi sittenkin jonkinlaisen luvan.
– Oli siinä ehditty pari tuntia teroittaa junnujen ja siinä sivussa muidenkin luistimia. Sovittiin sitten, että laitetaan pillit pussin ja katsotaan, minkälaiset luvat tämä sitten vaatisi, Ahola kuvaa tapahtunutta osin hämmentyneenä.
Alle sadan euron tuotto
Hannu Ahola kertoo laittaneensa jo Helsingin kaupungille sähköpostia, jotta luistinten vastaavankaltaiseen teroitukseen paikan päällä saataisiin jatkossa tarvittavat luvat.
– Sellainen alle sata euroa oli varmasti tuotto eli ei mistään isosta summasta ollut kyse, hän huomauttaa.
Helsingin kaupungilta kuitenkin vahvistetaan, että tämänkaltainen luistinten pienimuotoinenkin teroitustoiminta vaatisi myyntiluvan – ainakin liikuntatoimen hallinnoimalla alueella. Asia koskee niin urheiluseurojen pienimuotoista varojen keruuta kuin varsinaisia kaupallisia toimijoitakin, joiden osalta hintapolitiikka on kuitenkin erilainen.
–Kyllä tämä täyttää selkeästi myyntiluvan tarpeen, arvioi liikuntapaikkapäällikkö Petteri Huurre.
Kaupungilta tarkennetaan, että urheiluseurojen varainkeruuseen liittyvä myyntilupa maksaa 51 euroa vuorokaudessa ja 91 euroa viikossa.
Entä jos luistinten pop up -teroituspiste pystytetään kaukalosta kauemmas vaikkapa kadun varteen, joka ei ole liikuntatoimen hallinnoimalla alueella?
– Yleensähän myyntitoiminta vaatii ainakin jonkinlaisen ilmoituksen tai luvan joka tapauksessa kaupungin alueella, mutta se ei ole sitten enää omassa toimivallassani.
”Kokoontumisia” syytä välttää
Myyntiluvan saaminen pienimuotoista luistinten pop up -teroitusta varten – ainakaan liikuntoimen hallinnoimalle alueelle – ei ole Huurteen mukaan kuitenkaan näinä aikoina itsestään selvää.
– Tänä aikana – kun koronarajoitukset ovat voimassa – suhtaudun ainakin henkilökohtaisesti aika varauksellisesti senkaltaiseen toimintaan, joka voisi synnyttää ihmisten kokoontumisia.
Huurre kertoo, että esimerkiksi Helsingin Käpylän tekojääkaukalon tuntumaan ennen joulua haettu makkaranmyyntilupa päätettiin tämän johdosta evätä.
Koronatilanne on toisaalta ajanut myös urheiluseuroja talousvaikeuksiin. Eikö tämäkin voisi painaa päätöksenteossa, jotta myyntilupiin voitaisiin suhtautua jossain määrin joustavammin?
Huurre ei tämänkaltaisille joustoille suoraan lämpene. Hän huomauttaa, että liikuntaseuroille on loppuvuodesta myönnetty ylimääräisiä avustuksia ”kattamaan haasteellisia aikoja”.
– En nyt sekoittaisi seurojen tukemista ja myyntilupia keskenään. Avustamista varten pitää olla muut keinot.
