Näyttelijä-koomikko Volodomyr Zelenskyi oli Ukrainan sunnuntaisten presidentinvaalien toisen kierroksen selkeä voittaja. LEHTIKUVA / AFP Sergei Gapon

Löytääkö Ukraina oikean suunnan? ”Vaalitulos ei vakuuta”

Lännen tuki on tärkeää Ukrainan uudistusten loppuun saattamiseksi, selviää tuoreesta analyysista.

Ukrainan seuraava presidentti on pienen vähemmistön suosima valinta, todetaan Ulkopoliittisen instituutin FIIA Briefing Paper -julkaisussa.

Ukrainan presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen voitti näyttelijä-koomikko Volodymyr Zelenskyi noin 30 prosentin äänisaaliilla. Toiseksi tuli presidentti Petro Poroshenko, joka keräsi noin 16 prosentin äänisaaliin. Toinen kierros on määrä pitää 21. huhtikuuta.

– Tulokset eivät näytä vakuuttavilta. Tämä on vain 19 prosenttia ja 10 prosenttia kaikista äänestäjistä. Ensimmäisen kierroksen äänestysprosentti oli 63, toteavat ohjelmajohtaja Arkady Moshes ja vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau.

Julkaisun mukaan Ukrainan parlamentti saattaa olla syksyllä järjestettävien vaalien jälkeen vielä aiempaakin sirpaloituneempi, koska moni presidenttiehdokas osallistui kilpaan vain parantaakseen asemiaan tulevissa parlamenttivaaleissa.

– Toistaiseksi on vielä auki, onnistuvatko uusi presidentti ja parlamentti viitoittamaan Ukrainalle hyvän suunnan.

Vuoden 2014 Euromaidan-vallankumouksen jälkeen Ukrainassa virisi liike kohti perustavanlaatuista muutosta. Tästä huolimatta maata hallitsevat eliitit onnistuivat turvaamaan monia perinteisiä mekanismeja valtansa säilyttämiseksi ja tehokkaasti estämään järjestelmän uudistamisen.

– Poliittisten uudistusten aikaansaaminen oli haasteellisin tehtävä. Poliittisen vallan monopoli, joka keskittyi muutamille poliittisille ja oligarkkisille ryhmille, piti hajottaa ja korvata instituutioihin perustuvalla järjestelmällä, jossa toimivaltuudet on erotettu toisistaan selvästi.

– Valitettavasti näitä tavoitteita ei ole saavutettu suurimmaksi osaksi, vaikka joitakin askeleita oikeaan suuntaan on otettu.

Ukraina on edistynyt talouden tasapainottamisessa, mutta talousrikoksia julkisella sektorilla ei ole onnistuttu kitkemään.

Hallitus on ryhtynyt toimiin korruption vuoksi ja perustanut korruption vastaisen infrastruktuurin, josta yhtenä esimerkkinä on Ukrainan kansallinen korruption vastainen virasto.

Vuoden 2019 presidentin- ja parlamenttivaalien jälkeen Ukrainaa kohtaa entistä suurempi populismin ja poliittisen agendan radikalisoitumisen uhka, toisaalta apatian ja kansalaisten poliittisen välinpitämättömyyden riski.

Näissä oloissa länsimaiden tulisi olla valmiita paitsi lisäämään osallistumistaan Ukrainan asioihin, myös asettamaan ehtoja vaikuttaakseen vanhaa järjestelmää suojelevien eliittien käytökseen ja työskentelemään enemmän Ukrainan uudistusmielisten kanssa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt