Verkkouutiset

Lotta Svärd -kiistassa hylättyä patsasta yritetään Helsinkiin

Forssan tyrmäämälle patsaalle halutaan arvoisensa paikka pääkaupungista.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Otto Meren johdolla on tehty aloite Lotta Svärd -patsaan saamiseksi Helsinkiin. Joulukuussa uutisoitiin, että Forssan kaupunginhallitus hylkäsi patsasehdotuksen nurin äänin 6–3. Kyse on samasta patsaasta.

– Kuvanveistäjä Tiina Torkkelin Lotta Svärd -aiheinen patsas on valmistumassa kevään aikana. Alun perin muualle sijoitettavaksi suunniteltu teos on yllättävien käänteiden vuoksi jäämässä vaille arvoistaan paikkaa. Lotat toimivat aktiivisesti Helsingissä, osallistuen muun muassa pääkaupungin ilmapuolustukseen, Otto Meren valtuustoaloitteessa todetaan.

– Järjestön lakkauttamisen jälkeen lottaperintöä vaalimaan perustettu Lotta Svärd -säätiön kotipaikka on Helsingissä. Näin ollen Helsinki olisi luonteva sijoituspaikka valmistumassa olevalle patsaalle.
Kaupunginvaltuutetut esittävät Helsingin ryhtymistä toimenpiteisiin Lotta Svärd -patsaan hankkimiseksi ja sille soveltuvan sijoituspaikan osoittamiseksi sekä tarvittaessa yhteistyötä Lotta Svärd -säätiön ja Taidekeskus Salmelan kanssa tavoitteen toteuttamiseksi.

Aloitteessa käydään läpi myös Lotta Svärdin historiaa. Järjestö toimi vuosina 1921-1944, jolloin osallistui aktiivisesti Suomen rakentamiseen itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä ja myöhemmin sotavuosina itsenäisyyden puolustamiseen.

Lotta Svärd määrättiin lakkautettavaksi Neuvostoliiton vaatimuksesta syyskuussa 1944 allekirjoitetussa Moskovan välirauhansopimuksessa.

– Sodan aikana lähes 250 000 lottaa työskenteli Suomen hyväksi niin koti- kuin taistelurintamalla. Taistelurintamalla lotat huolehtivat sotilaiden muonituksesta, hoitivat haavoittuneita ja kaatuneita, lajittelivat kenttäpostin ja huolehtivat sähköttämisestä. Kotirintamalla lotat päivystivät ilmavalvonnassa, hoitivat potilaita sotasairaaloissa ja huolehtivat siirtoväestä. Yhteensä 287 lottaa joutui maksamaan kalleimman hinnan itsenäisyyden puolustamiseksi.

– Sota-aika on vain yksi vaihe Lotta Svärd -järjestön historiaa. Ennen sotaa lottatoiminta oli ehtinyt kasvaa koko Suomen kattavaksi. Järjestön toiminta oli monipuolista: iltamia, retkiä, liikuntaa, kulttuuria ja koulutustoimintaa. Lotta Svärd -järjestöllä oli keskeinen merkitys Suomen naisväestön yhteensaattamisessa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)