X
SULJE MAINOS
Auli Hänninen siirtyy YTK:n eli Yleisen työttömyyskassan toimitusjohtajaksi joulukuun alussa. LEHTIKUVA / HANDOUT / YTK

Loimaan kassan johtaja ei usko, että työttömyysturva lannistaa

Auli Hänninen palaa vanhaan työpaikkaansa Yleiseen työttömyyskassaan.

Yleisen työttömyyskassan (YTK) toimitusjohtajana aloittava Auli Hänninen arvioi, että työttömyysturva ei yleensä lannista ihmisiä tekemästä työtä.

– En siihen isossa kuvassa usko. Olemme kaikki yksilöitä, ei ole olemassa yhtä yhtenäistä työttömien joukkoja, mutta järjestelmässä on ongelmia, Hänninen sanoo Verkkouutisille.

Hänen mukaansa Suomessa on esimerkiksi liian vaikeaa muuttaa työn vuoksi pitkiä matkoja. Jos työpaikka menee vaikkapa Raahessa alta, jossa on oma talo, puolison työ ja lasten koulut, ja uusi työpaikka löytyy Itä-Suomesta, on iso kynnys muuttaa työn perässä Itä-Suomeen, hän sanoo.

– Työn perässä pitää voida siirtyä ilman, että ihmisen talous ja elämä menevät sekaisin. Voisi esimerkiksi ajatella, ettei olisi varainsiirtoveroa vastaavissa tapauksissa, jotta asunnon vaihtaminen helpottuisi.

Hänninen työskentelee parhaillaan viimeisiä päiviään Perheyritysten liiton toimitusjohtajana. Joulukuun alussa hän aloittaa YTK:n toimitusjohtajana, joka tunnetaan myös nimellä Loimaan kassa. Se on Suomen suurin työttömyyskassa. Hänninen työskenteli sen toimitusjohtajana myös vuosina 2008-2017.

Hännisen mielestä järjestelmä pitää tehdä sellaiseksi, että se tarjoaa tukea ja turvaa silloin, kun ihminen jää työttömäksi, mutta samalla työnteon pitää pysyä koko ajan kannattavampana.

– Näiden ratkaiseminen ei ole helppoa, mutta ratkaisuja tarvitaan.

Hän sanoo, että työttömien syyllistäminen tuskin auttaa.

– Yksikantainen moralisointi ja että etsitään syyllisiä työttömistä, en usko siihen. Meidän pitää kehittää järjestelmää. Sitä ei ratkaista vain ansioturvan sisällä, vaan se koskee koko sosiaaliturvaa.

Hänninen sanoo, että järjestelmässä on sekä kannustinloukkuja että byrokratialoukkuja, jotka vaikeuttavat työntekoa, ja niistä molemmista pitää päästä eroon. Kannustinloukku tarkoittaa, että työnteosta ei jää tarpeeksi rahaa käteen, byrokratialoukussa taas työttömyystuen ja palkan yhdistäminen on hallinnon monimutkaisuuden takia vaikeaa.

– Jos esimerkiksi ottaa kolmen päivän työn vastaan ja joutuu sen jälkeen odottamaan ansiopäivärahaa kuukauden, koko talous menee sekaisin. Ei siis kannata ottaa vastaan kolmen päivän työtä.

Toisaalta byrokratiaa on jo parannetukin, Hänninen huomauttaa. Aiemmin järjestelmä toimi näin: jos kävi töissä vaikka marraskuussa ja sai palkan joulukuussa, päiväraha pystyttiin maksamaan vasta sen jälkeen, kun palkka oli joulukuussa maksettu. Nykyisin marraskuussa tehdyn työn palkka otetaan päivärahassa huomioon maksupäivän mukaan eli joulukuussa.

– Näin marras- ja joulukuun päivärahat saadaan molemmat käsiteltyä joutuisasti. Vastaavia muutoksia pitää tehdä enemmän. Jos tulorekisteriä saataisiin hyödynnettyä kunnolla päivärahan maksamisessa, tilanne helpottuisi. Nyt emme pysty hyödyntämään palkkatietoja kunnolla.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt