Metsäteollisuuden yritykset siirtyvät laajaan paikalliseen sopimiseen eli jokainen yritys neuvottelee erikseen työehtosopimuksen ammattiliittojen kanssa. Uuden käytännön yksi seuraus Lännen Median mukaan on se, ettei uusien työehtosopimusten sisällöstä välttämättä tule suoraan tietoa julkiseen keskusteluun.
Sopimuksesta tiedottaa kyseinen yritys, jos tiedottaa. Välttämättä yritys ei edes kerro, että sopimus on syntynyt, sisällöstä puhumattakaan. Ammattiliitot voivat myös tuoda kunkin yrityksen kanssa tehdyn sopimuksen sisällön julkisuuteen halutessaan.
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) pitää tärkeänä yhteiskunnallisen palkka-avoimuuden toteutumista jatkossa.
– Tämä on iso kysymys. Palkka-avoimuuden lisääminen on hallitusohjelmassa kirjattu tavoite, hän sanoo Lännen Medialle.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) vastaa työsuojeluvalvonnasta ja työehtosopimusten yleissitovuuden vahvistamisesta erillisen vahvistamislautakunnan kautta.
Sarkkinen muistuttaa, ettei mikään metsäalan uusista yrityskohtaisista sopimuksista täytä valtakunnallisuuden ja sitä kautta yleissitovuuden vaatimusta, eivätkä ne siten mene yleissitovuuden vahvistamislautakunnan käsittelyyn. Siitä huolimatta jokainen uusi sopimus pitää toimittaa STM:ään, jossa ne rekisteröidään työehtosopimusrekisteriin.
Tätä kautta sopimukset ovat julkisuuslain mukaan saatavissa julkisuuteen.
– Asiakirja on julkinen, ellei yrityssalaisuuksien perusteella ole erityistä syytä sen salaamiselle. Vaikea nähdä, että yrityskohtaisen työehtosopimuksen sisältö olisi salattava tieto, Sarkkinen sanoo.
Yrityskohtaisen sopimuksen saa STM:stä asiakirjapyynnöllä.
