Lännen Median työmarkkinajärjestöille ja Suomen Yrittäjille tekemässä kyselyssä tiedusteltiin kolmea tehokkainta tapaa työllisyysasteen nostamiseksi tavoiteltuun 75 prosenttiin, kertoo Kaleva. Työllisyyspalveluiden uudistaminen ja tehostaminen, sekä työttömyysturvan porrastaminen nousivat järjestöillä esiin selkeimmin.
SAK pitää tehokkaimpana keinona taloustilanteeseen sopivaa neuvottelukierrosta tulevana syksynä ja keväänä. Liitto uudistaisi työttömyysturvaa ja työllisyyspalveluita sekä asettaisi jokaiselle työttömälle myös henkilökohtaisen työllistymissuunnitelman, ja uudistaisi sanktiojärjestelmää. Esiin nousee myös panostus vaihtelevan laajuiseen koulutukseen tarpeen mukaan. Myös aktiivimallista luovuttaisiin.
STTK panostaisi aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ja työllisyyspalveluiden tehostamiseen. Se nostaisi resurssit pohjoismaiselle tasolle ja kohdentaisi niitä vaikeimmin työllistyviin väestöryhmiin. Myös työvoiman liikkuvuutta ja osaamista halutaan parantaa. Liitto lisäisi myös ammattitaitoista työperäistä maahanmuuttoa ja lisäisi palkkatukia.
– Resurssit vastaamaan pohjoismaista tasoa ja oikea kohdentaminen vaikeasti työllistyviin kuten ikääntyviin ja nuoriin työntekijöihin, maahanmuuttajiin ja osatyökykyisiin, esittää STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.
Akava lisäisi kannustavuutta työttömyysturvaa porrastamalla työttömyyden keston mukaan. Oleellista on liiton mukaan se, että työllistymistä tukevat palvelut ovat kunnossa ja helposti käytettävissä. Työnhakuvelvoitteesta sovittaisiin työllistämissuunnitelmassa ja työvoimapalveluita tehostettaisiin muun muassa palkkatuella ja sen käytön helpottamisella.
Elinkeinoelämän keskusliitto porrastaisi työttömyyspäivärahaa, uudistaisi vanhempainvapaita ja kotihoidon tukea, sekä täsmätoimena lisäisi tutkintoa lyhempää ammatillista koulutusta.
Myös Suomen Yrittäjät porrastaisi työttömyysturvaa. Se myös uudistaisi sosiaaliturvajärjestelmää siten, että työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa. Näiden ohella se myös lisäisi paikallista sopimista ja joustavoittaisi työaikalainsäädäntöä, sekä poistaisi järjestäytymättömiä yrityksiä koskevat sopimisen kiellot työlainsäädännöstä.
– Sopimisen kiellot rajoittavat työehtosopimusten antaman paikallisen sopimisen liikkumatilan hyödyntämistä noin 50 000 yleissitovan kentän yrityksessä, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen perustelee.
