X
SULJE MAINOS
Lääkäri ja potilas vastaanotolla terveysasemalla. LEHTIKUVA/HANNA MATIKAINEN

LM: Hoitovelasta tulossa satojen miljoonien lasku

Koronan jyllätessä moni jätti väliin seurantakäynnit yleisten kansantautien tarkkailemiseksi.

– Koronaepidemian jälkeen Suomessa on keskusteltava siitä, miten paljon yhtä sairautta voidaan hoitaa muiden sairauksien kustannuksella, Lääkäriliiton hallituksen puheenjohtaja Tuula Rajaniemi sanoo Lännen Medialle.

Parhaillaan asiantuntijat yrittävät arvioida, minkä verran korona-aikana hoitamatta jääneitä asioita on tulossa eteen ja mikä on hoitovelan kustannusarvio.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan vuonna 2020 tehtiin 23,7 miljoonaa terveyskeskuskäyntiä, mikä on 17,5 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Kukaan ei tiedä vielä tarkasti, millaisen jäljen korona jättää kansakunnan terveyteen, mutta se on selvää, että kriisin jälkeen vastaanotoille saapuu asiakkaita, joiden ongelmat voivat olla yhä moninaisempia. Somaattisten sairauksien lisäksi hoidettavana ovat mielenterveys- ja päihdeongelmat.

– Vakavat sairaudet, kuten syöpäsairaudet on pystytty hoitamaan hyvin, mutta samalla on sairauksia, joista emme tiedä yhtään mitään, lääkintöneuvos Sirkku Pikkujämsä sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo.

Kuntaliiton tuoreen kyselyn mukaan hoitovelan arvioitiin nousevan 600 miljoonaan euroon vuonna 2020. Hoitovelan arvioidaan laskevan kuluvan vuoden aikana noin 450 miljoonaan euroon, mutta velkaa riittää pitkälle tulevaisuuteen. Hoitovelan suuruus vuonna 2013 oli noin sata miljoonaa euroa.

Rajaniemen mukaan yksi pandemian seurauksista on se, että nyt Suomessa on käytävä laajaa arvokeskustelua siitä, miten paljon yhden sairauden hoitoon voidaan satsata muiden sairauksien kustannuksella, ja miten erilaisia toiminnan supistustoimia voitaisiin toteuttaa alueellisesti kulloisenkin tautitilanteen mukaan.

– Jälkiviisaus ei johda mihinkään, vaan meidän tulee ottaa opiksi tästä pandemiasta seuraavia vastaavia kriisitilanteita varten. Tärkeintä on pohtia, miten hoidamme pinnalla olevaa sairautta siten, että satsausten seuraukset eivät ole liian suuria.

THL:n tilastoista selviää, että koronaepidemian aikana suomalaisten tavallisia sairauksia, kuten kakkostyypin diabetesta sekä sydän- ja verisuonisairauksia, on diagnosoitu vajaa neljännes vähemmän.

– Pelkäämme, että monet vakavat sairaudet jäädät tunnistamatta, koska ihmiset eivät hakeudu vähäisten oireiden vuoksi hoitoon. Se lisää osaltaan hoitovelkaa, Rajaniemi sanoo Lännen Medialle.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt