Verkkouutiset

Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys herättää taas keskustelua. AFP / STEPHANE DE SAKUTIN - LEHTIKUVA / AFP

Lisäisikö Nato-jäsenyys turvaa tässä ja nyt? Ryhmäjohtajat eri linjoilla

Selkeän EI:n vastaavat vasemmistoliitto, keskusta ja perussuomalaiset. Toisessa ääripäässä ovat kokoomus ja Rkp.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Venäjältä kajahtaneet uhkailut etupiiriajattelusta eivät näytä isosti muuttaneen puolueiden jo olemassa olevia käsityksiä mahdollisen Nato-jäsenyyden turvasta tässä ja nyt. Selkein liikahdus Nato-myönteisempään suuntaan näyttäisi tapahtuneen vihreissä ja kristillisdemokraateissa.

Verkkouutiset pyysi eduskuntaryhmien puheenjohtajilta tällä viikolla sähköpostitse (KYLLÄ/EI) -vastausta perusteluineen kysymykseen Lisäisikö Nato-jäsenyys nyt Suomen turvallisuutta?

Sama kysymys esitettiin ryhmäjohtajille vuoden 2021 helmikuussa, jolloin tilanne Ukrainassa ei ollut yhtä räjähdysherkkä kuin nyt.

Verkkouutisten tuoreessa kyselyssä selkeän EI:n vastaavat Nato-jäsenyyden antamaan turvaan nykytilanteessa vasemmistoliiton, keskustan ja perussuomalaisten ryhmäjohtajat.

Vasemmistoliiton ryhmäjohtajan Jussi Saramon mukaan selonteoissa on hahmoteltu Suomelle linja, joka kestää myös vaihtuvissa olosuhteissa:

– Kaikissa tilanteissa, myös sotilasliiton jäsenenä, joudumme vastaamaan omasta puolustuksestamme. Tärkeintä on tehdä kaikki sen eteen, että esimerkiksi Ukrainassa tai Syyriassa olevat konfliktit eivät laajene meidän rajoillemme sekä varmistaa, että Suomen turvallisuutta ei kannata yrittää horjuttaa.

Keskustan ryhmäjohtaja Juha Pylväs toistaa, ettei puolue kannata Suomen Nato-jäsenyyttä, mutta haluaa pitää oven siihen avoinna:

– Ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjamme on kehittynyt vuosien ja vuosikymmenten saatossa – päivän kohinan tai otsikoiden perusteella sitä ei kannata rikkoa ilman vakaata harkintaa.

PS vaatii kansanäänestystä

Perussuomalaisten ryhmäjohtaja Ville Tavio perustelee kielteistä kantaansa sillä, että Suomi ”pystyy turvaamaan kansallisen etunsa parhaiten itsenäisenä ja liittoutumattomana valtiona”. Hänestä sotilaallinen liittoutumattomuus on palvellut Suomea hyvin.

– Vahva kansallinen puolustus on tärkeä. Perussuomalaiset on katsonut, että on toki hyvä pitää Nato-ovi auki, mutta sen varaan ei voi heittäytyä. Mahdollisesta Nato-jäsenyydestä tulee järjestää kansanäänestys.

SDP:n ryhmäjohtajan Antti Lindtmanin mielestä Suomen turvallisuuspoliittisen linjan peruselementit ovat ”selvät ja toimivat, eikä yhteisesti sovitun ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan äkkinäisille muutoksille ole tarvetta”.

– Tässä jännitteisessä kansainvälisessä tilanteessa Suomen nykyinen vakaa ja ennustettava ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja palvelee Suomen ja suomalaisten turvallisuutta parhaiten.

Lindtman muistuttaa, että olennainen osa vakiintunutta linjaamme on mahdollisuus oman harkintamme mukaan hakea sotilasliiton jäsenyyttä.

Liike Nytin Harry Harkimo ei vastannut kysymykseen kyllä tai ei, mutta peräänkuuluttaa tämänhetkisessä tilanteessa malttia:

– Mahdollisesta Nato-jäsenyydestä päättävät aikanaan vain Suomi ja Naton jäsenmaat. Ei kukaan muu.
Kärjistyneessä tilanteessa ei pidä hosua. Mahdollinen jäsenhakemus pitää tehdä yhdessä Ruotsin kanssa ja mallia pitää hakea Norjasta koskien muun muassa ydinaseita.

Harkimo huomauttaa, että Naton jäseneksi pääsy edellyttää jäsenmaiden yksimielistä hyväksyntää:

– Heikoin skenaario on jäädä jonkinlaiseksi pelinappulaksi Yhdysvaltojen, EU:n, Venäjän ja Turkin neuvotteluissa. Siinä eivät puheet optioista auta, jos kädessä on hylätty jäsenhakemus. Nyt on pidettävä järki päässä, silmät ja korvat auki ja edettävä vakaasti harkiten.

Vihreiden ja KD:n kannat liikkeessä

Nato-jäsenyyttä kannattava vihreiden ryhmäjohtaja Atte Harjanne julisti hiljattain blogissaan, että Nato-optio olisi syytä lunastaa viipymättä. Vihreistä on viime päivinä kuulunut muitakin Nato-myönteisiä ulostuloja. Verkkouutisten kyselyssä Harjanne huomauttaa, että ryhmässä on jäsenyydestä kuitenkin erilaisia näkemyksiä:

– Vihreiden vuonna 2018 hyväksytyssä poliittisessa ohjelmassa todetaan, ettei Nato-jäsenyys ole ajankohtainen, mutta tilannetta on jatkuvasti seurattava. Ohjelmaa ollaan parhaillaan uudistamassa, ja tässä yhteydessä keskustellaan varmasti myös puolueen Nato-kannasta.

Verkkouutisten kysyessä asiasta vuosi sitten vihreiden ryhmänjohtajana oli Emma Kari, joka vastasi kysymykseen selkeästi EI. Karin mukaan vihreät ei näe Nato-jäsenyyttä ajankohtaisena, mutta turvallisuuspoliittisen tilanteen muuttumista on jatkuvasti seurattava.

Liikahdusta Nato-myönteisempään suuntaan näyttäisi olevan käynnissä myös kristillisdemokraateissa.

– Mikäli Euroopan turvallisuustilanne heikkenee, esimerkiksi Venäjän sotatoimista Ukrainaa kohtaan, Nato-option realisointia olisi mielestäni vakavasti harkittava. Oleellista on kuitenkin huolehtia kansallisesta puolustuskykyistä kaikissa oloissa, vastaa ryhmäjohtaja Päivi Räsänen Verkkouutisten kyselyssä.

Vuoden 2021 helmikuun Verkkouutisten kyselyssä Räsänen vastasi samaan kysymykseen näin:

– Naton jäsenyysprosessin käynnistämisen lyhyen aikavälin vaikutukset Suomen turvallisuuteen olisivat arvaamattomat. Se voisi myös heikentää tilannetta. Pitkällä aikavälillä turvallisuustilanne saattaisi toki vakaantua. Suomen turvallisuuden perusta on koetellusti itsenäinen ja uskottava puolustuskyky sekä vahvat yhteistyösuhteet läntisten kumppanien kanssa, mukaan lukien Nato, EU, Pohjoismaat.”

Tiedustelutietoa, aseistusta, apujoukkoja

Kysymykseen Lisäisikö Naton jäsenyys nyt Suomen turvallisuutta? vastaavat Verkkouutisten tuoreessa kyselyssä yksiselitteisesti KYLLÄ ainoastaan kokoomuksen ja Rkp:n ryhmäjohtajat.

– Suomi on kaikkien keskeisten Naton yhteistyöelimien jäsen ja Suomi mielletään käytännön tasolla olevan osa Natoa, mutta meillä ei ole Naton jäsenyyden tarjoamia turvatakuita, toteaa Rkp:n ryhmäjohtaja Anders Adlercreutz.

Kokoomuksen ryhmäjohtaja Kai Mykkänen perustelee kantaansa näin:

– Jäsenyyden myötä Suomi pääsisi mukaan Naton kollektiiviseen puolustukseen, joka lisäisi kynnystä sitä kohtaa kohdistuville sotilaallisille uhille. Näin Suomen Nato-jäsenyys samalla ehkäisisi sodanuhkaa Pohjois-Euroopassa. Suomen puolustus kytkeytyisi siis jäsenyyden myötä Naton yhteisen puolustuksen suunnitteluun, jolloin Suomen auttamista varten laadittaisiin erikseen suunnitelmia.

Mykkänen korostaa, ettei Suomen oma puolustus menettäisi ensisijaista asemaansa, mutta Naton jäsenenä saisimme monipuolisempaa tiedustelutietoa ja aseistusta sekä pitkittyneissä kriisitilanteissa myös apujoukkoja.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)